Ivar Wilskman
Ivar Edvard Wilskman (26. helmikuuta 1854 Töysä – 10. huhtikuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen urheiluvaikuttaja ja professori. Hän oli voimisteluseura Helsingin Turnarit perustajia, ja muutenkin aktiivinen urheiluseuratoiminnan käynnistäjä, muun muassa Suomen Valtakunnan Urheiluliiton (SVUL) ensimmäinen puheenjohtaja ja alan oppikirjojen tekijä. Hän perusti Suomen ensimmäisen suomenkielisen urheilulehden nimeltään "Urheilulehti".[1]
1910- ja 1920-luvuilla professori Wilskman pyrki selvittämään suomalaisen rodun ja Suomen eri heimojen tyypillisiä piirteitä mittauttamalla suojeluskuntien urheiluseurojen jäseniä. Hän toimi myös missikilpailujen tuomarina. Wilskmanin toiminnalla oli osansa suomalaisessa rodunjalostusajattelussa.[2]
Sukututkija Atle Wilskman (1883-1921) oli Wilksmanin ja hänen vaimonsa Mathilda Wilhelmina Roschierin poika.
Suomen urheilun isänä tunnetun Ivar Wilskmanin näköispatsas on syntymäkunnan Töysän koulu- ja vapaa-aikakeskuksen pihalla katse suunnattuna, kello kädessä, viereiselle Iivarin keskusurheilukentälle päin.[3]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Digitoidut aineistot Urheilumuseo
- ↑ Valkoisen Suomen urheilevat soturit (Helsingin Sanomat 1997)
- ↑ Kulttuuri Töysän kunta
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Nieminen, Mikko: SUL 100 vuotta - Ivar Wilskman 31.1.2006. Suomen Urheiluliitto ry.
Ivar Wilskman | Kaarle Majantie | Aksel Ek | Kustaa Levälahti | Aksel Ek | Väinö Niiniluoto | Jukka Rangell | Väinö Karikoski | Jukka Rangell | Kauno Kleemola | Akseli Kaskela | Jukka Uunila
Sivulta puuttuu