Kai Halmevaara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kai Halmevaara
Henkilötiedot
Syntynyt9. huhtikuuta 1916
Rauma
Kuollut17. huhtikuuta 2000 (84 vuotta)
Helsinki
Ammatti KKO:n sotilasjäsen 1975-1985
Sotilaslakimiehet r.y.:n puheenjohtaja 1971-
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)  Suomi
Palvelusvuodet 1938 – 1976
Komentajuudet Etelä-Suomen sotilaslääni (1969-76)
Taistelut ja sodat Talvisota, Jatkosota
Sotilasarvo kenraaliluutnantti
Kunniamerkit SVR 1.lk komentajamerkki
SL 1.lk komentajamerkki
VR 3.lk risti miekkojen kera.

Kai Yrjö Halmevaara (9. huhtikuuta 1916 Rauma17. huhtikuuta 2000 Helsinki) oli suomalainen yleisesikuntaupseeri ja kenraaliluutnantti, joka toimi toisessa maailmansodassa ilmatorjuntaupseerina sekä rauhan aikana Pääesikuntassa materiaalisen puolustuskyvyn kohottajana ja viimeiset palvelusvuotensa Etelä-Suomen sotilasläänin komentajana.

Halmevaara pääsi ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseosta vuonna 1936. Hän valmistui upseeriksi Kadettikoulusta vuonna 1939 ja yleisesikuntaupseeriksi Sotakorkeakoulusta vuonna 1951. Hän suoritti Helsingin yliopistossa lainopin kandidaatin tutkinnon vuonna 1957.

Talvisodassa Halmevaara palveli jaosjohtajana Ilmatorjuntarykmentti 1:ssä sekä jatkosodassa it-patterin päällikkönä 1941-1942, Ilmatorjuntarykmentti 2:n koulutustoimiston päällikkönä 1942-1943 sekä upseerikurssien johtajana Ilmatorjuntakoulussa 1944. Sodan jälkeen hän toimi Ilmatorjuntarykmentti 2:ssa koulutus- ja järjestelyupseerina.

Sotakorkeakoulusta valmistuttuaan Halmevaara palveli pitkään Pääesikunnan operatiivisella osastolla ja sotatalousosastolla. Operatiivisen osaston toimistoupseerina hän oli 1951-1953. Jälleen Ilmatorjuntakoulun upseerikurssin johtajana hän oli 1953-1955. Pääesikunnan operatiivisen osaston toimistoesiupseerina ja aselajitoimiston päällikkönä hän palveli 1955-1960. Sotataloustoimiston päällikkönä Halmevaara palveli 1960-1965. Hän oli pääesikunnan järjestelyosaston päällikkö vuosina 1965–1966 ja sotatalousosaston päällikkö vuosina 1966–1967. Vuonna 1967 hänet nimitettiin sotatalouspäälliköksi ja seuraavana vuonna päämajamestariksi. Hän oli merkittävässä roolissa taisteluvälinehankintojen avaamisessa Neuvostoliitosta.

Halmevaara nimitettiin vuonna 1969 Etelä-Suomen sotilasläänin komentajaksi, josta hän siirtyi reserviin vuonna 1976. Vuosina 1975–1985 hän toimi Korkeimman oikeuden sotilasjäsenenä.

Ylennykset: vänrikki 1939, luutnantti 1940, kapteeni 1943, majuri 1953, everstiluutnantti 1959, eversti 1965, kenraalimajuri 1967, kenraaliluutnantti 1971.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]