Taneli Kuusisto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Taneli Kuusisto.

Taneli Kuusisto (19. kesäkuuta 1905 Helsinki30. maaliskuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, musiikkikriitikko, opettaja ja kuoronjohtaja.

Kuusisto syntyi Helsingissä, tuli ylioppilaaksi Savonlinnan lyseosta vuonna 1923, opiskeli Helsingin yliopistossa ja suoritti vuonna 1928 filosofian kandidaatin tutkinnon ja sai vuonna 1936 filosofian maisterin arvon. Helsingin konservatoriossa häntä opettivat vuosina 19231935 Ilmari Hannikainen, Erkki Melartin ja Elis Mårtenson. Hän suoritti sävellys- ja urkudiplomin 1935 ja opiskeli myös Pariisissa, Leipzigissa ja Stuttgartissa.

Kuusiston sävellystuotanto on suppeahko. Hänen varhaistyönsä syntyivät Aleksandr Skrjabinin vaikutuksen alaisina (mm. Kuusi lyijykynäpiirrosta op. 1). Pianolle sävelletty C-duuri-sonatiini (1933) heijasteli uusbarokkisia vaikutteita. Suurimuotoisiin teoksiin kuuluva sinfoninen balladi Laatokka (1944) heijastelee sotavuosien kansallista ilmapiiriä. Toccata orkesterille (1953) viittaa aikakauden Béla Bartók -vaikutteisiin. Hänen kenties kuuluisin sävellyksensä on virsi 584 Siunaa ja varjele meitä (Suomalainen rukous) vuodelta 1939 Uuno Kailaan runoon. Hän sävelsi myös elokuvamusiikkia.

Kuusisto toimi vuosina 19361939 Suomalaisen Oopperan kuoronjohtajana. Hän toimi Töölön seurakunnan urkurina vuodet 1943–1963. Vuodesta 1948 lähtien hän opetti Sibelius-Akatemiassa, ja hän toimi kirkkomusiikkiosaston johtajana 1955–1957, akatemian vararehtorina 1956–1959 ja rehtorina 1959–1971. Opetustyö jätti säveltämisen taka-alalle, mutta musiikkikirjoittajan ura jatkui tuotteliaana; hän kirjoitti muun muassa arvosteluja Uuteen Suomeen (1952–1956). Nils-Eric Ringbomin väitöskirja Über die Deutbarkeit der Tonkunst (1955) sai alkunsa Kuusiston ja Ringbomin keskusteluista. Vuonna 1965 Kuusisto julkaisi kirjoituskokoelman Musiikkimme eilispäivää.

Kuusisto palkittiin Pro Finlandia-mitalilla vuonna 1950. Vuonna 1959 hän sai professorin arvonimen. Teologian kunniatohtoriksi hänet vihittiin Helsingissä vuonna 1967.

Kuusisto oli omalta merkittävältä osaltaan luomassa Viipurin Lauluveikkojen pääkaupunkilaista henkeä. Kuusisto toimi kuoron laulunjohtajana 1945–1951, ja hänet kutsuttiin kuoron kunniajäseneksi vuonna 1992.

Kuusisto kuoli Helsingissä vuonna 1988.

Vuonna 2009 mieskuoro Laulu-Miehet julkaisi 95-vuotisjuhlakonsertissaan Taneli ja Ilkka Kuusiston mieskuoromusiikkia sisältävän tallenteen Kuusisto.

Taneli Kuusiston puoliso oli laulajatar, hammaslääkäri Taimi Helmi Kyllikki o.s. Waltonen (1901–2000). Taneli Kuusisto oli professori Irmeli Niemen, Tuulikki Närhinsalon ja Ilkka Kuusiston isä ja Pekka ja Jaakko Kuusiston isoisä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kesästä kesään: Juhlakirja professori Taneli Kuusistolle 19.6.1985: 80 vuotta. 1985.
  • Me laulamme rintamme rikkaaksi taas. Viipurin Lauluveikkojen 110-vuotisjuhlakirja. Karisto 2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]