Viipurin Lauluveikot

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Viipurin lauluveikkojen tunnus

Viipurin Lauluveikot on Helsingissä toimiva mieskuoro. Se on yksi vanhimmista Suomessa edelleen toimivista kuoroista.[1][2]

Kuoro perustettiin nimellä Wiborgs Sångarbröder Viipurissa 1897, mutta sai suomenkielisen nimensä 1919.[3] Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa maaliskuussa 1940 Suomen oli luovutettava Neuvostoliitolle mm. Viipuri, joka oli kuitenkin suomalaisjoukkojen valtaama jatkosodassa elokuusta 1941, kunnes Viipurin-Petroskoin operaatiossa neuvostojoukot voittivat Viipurin taistelun kesäkuussa 1944. Näin Viipurin Lauluveikkojen oli etsittävä uusi kotipaikka, joka löytyikin Helsingistä 1945.[3] Muistona kuoron syntymäkaupungista on kuoron harjoitussalissa käytössä evakkomatkalle mukaan otettu, 1899 hankittu Steinway-flyygeli. Salia koristavat monet Viipurin Lauluveikkojen ja muiden menetetystä Karjalasta lähteneiden järjestöjen muistot muun muassa viireinä ja palkintoina.

Kuoron maineikkaasta historiasta on tehty useita historiikkeja, ja Viipurin Lauluveikot on julkaissut useita levyjä. Viipurin Lauluveikot konsertoi hyvin aktiivisesti niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Kuoron sisällä toimii erillisiä kvartetteja ja pienryhmiä.

Viipurin Lauluveikot esiintymässä

Taiteelliset johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuoron taiteellisina johtajina ovat toimineet Alexander Schöder, Allan Schulman, Karl Hällström, Lauri Näre, Sulho Ranta, Felix Krohn, Teodor Björklund, Rainer Veisterä, Taneli Kuusisto, Martti Lohikoski, Martti Neuvonen ja Jarmo Lehto. Kuoron nykyisenä johtajana toimii Director musices Urpo Rauhala.[3]

Kunniamarssi 1929[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viipurin Lauluveikkojen kunniamarssin "Kunniamarssi 1929" on säveltänyt kuoron kunniajäsen Jean Sibelius. Sibelius on säveltänyt kuorolle samoihin Eero Eerolan sanoihin kunniamarssit vuonna 1920 ("Kunniamarssi 1921") ja 1929. Viipurin Lauluveikot on Jean Sibelius tietokannasta ilmenevän tiedon sekä Viipurin Lauluveikkojen tietojen mukaan ainoa kuoro, jolle Jean Sibelius on säveltänyt kunniamarssin.

Viipuri viiri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viipuri Viiri on kuoron teettämä isännänviiri, jolla viipurilaistaustaiset voivat osoittaa taustansa.[4]

Toiminta nykyisin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viipurin Lauluveikot toimii edelleenkin Helsingissä, ja se harjoittelee joka maanantai-ilta Karjala-talolla Käpylässä. Kuoro konsertoi aktiivisesti niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Kuoro on Helsingin sotaveteraanikuoron perinnekuoro. Muun aktiivisen mieskuorotoiminnan ohessa tapahtuvalla perinnekuorotoiminnallaan Viipurin Lauluveikot vaalivat veteraanikuoron perinteitä ja sen musiikillista aineistoa.

Viipurin Lauluveikot vierailivat Euroopan kulttuuripääkaupungissa Vilnassa 3-6.9.2009. Esiintymisiin sisältyi mm. Konsertti St Jon´sin kirkossa sekä esiityminen Suomen Vilnan uudessa suur­lähetystössä. Tämän lisäksi kuoro esiintyi ja otti osaa suurlähettiläs Kiljusen residenssissä pidettyyn coctailtilaisuuteen, joka oli hyvin lämminhenkinen ja monipuolista laulua sisältävä.[5]

Kuoro sai kutsun osallistua Shanghai Spring International Music Festival (SSIMF) -musiikkifestivaalille Shanghaissa Kiinan kansantasavallassa toukokuussa 2013. Kyseessä on SSIMF-tapahtuman 30-vuotisjuhla. Konserttimatka sisältää esiintymisiä Shanghaissa ja Nanjingissa ja matkan suojelija on kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki.

Viipurin Lauluveikkojen konsertit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viipurin Lauluveikot pitää vuosittain ensimmäisen adventtisunnuntain konsertteja. Nämä konsertit pidetään yleensä Helsingissä Johanneksenkirkossa. Vuonna 2003 kuoro piti 50. adventtikonserttinsa.

Lisäksi Viipurin Lauluveikot pitää mm. muita joulun ajan konsertteja ja kevätkonsertin. Kuoro esiintyy itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta Helsingin Tähtitorninmäellä valtakunnallisessa lipunnostossa. Tämä tapahtuma lähetetään vuosittain radiossa suorana lähetyksenä.

Viipurin Lauluveikot esiintyy säännöllisesti myös Karjala Liiton erilaisissa tapahtumissa ja juhlissa. Kuoro esiintyy myös erilaisissa hyväntekeväisyyskonserteissa.

Toukokuun 22. päivänä 2010 Viipurin Lauluveikot teki historiaa esiintyessään yhdessä Viipurin Akateemisen kuoron kanssa Viipurissa Havin valleilla Viipurissa.

Amfiteatteria muistuttavassa kesäteatterissa ei ollut esiinnytty sen jälkeen, kun suomalaiset olivat jatkosodan jälkeen jättäneet kaupungin.

Viipurin Lauluveikot karjalaisyhteisössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viipurin Lauluveikot on pitänyt viime vuosina myös oman konsertin Karjalaiset kesäjuhlat -tapahtuman yhteydessä. Juhlat kokoavat vuosittain runsaasti karjalaista heimokansaa ja karjalaisesta kulttuurista kiinnostuneita ihmisiä järjestävälle paikkakunnalle. Esimerkiksi vuonna 2007 kesäjuhlat pidettiin Oulussa, 2008 Tampereella, 2009 Kuopiossa ja vuoden 2010 Helsingissä.

Vuoden 2011 Karjalaiset kesäjuhlat pidettiin Euroopan kulttuuripääkaupungissa, Turussa. Viipurin Lauluveikot antoi konsertin Turun tuomiokirkossa täydelle salille yleisöä. Kuoro toimii muutoinkin aktiivisesti Karjalan Liiton tapahtumissa, muun muassa esiintymällä vuosittain liiton tilaisuudessa Suomen itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12 Helsingissä Karjalatalolla.

Tunnustuksena karjalaisuuden hyväksi tehdystä suuriarvoisesta työstä on Viipurin Lauluveikoille myönnetty Karjalan Liiton Pro Carelia -mitali. Mitali luovutettiin kuorolle Karjalaisilla kesäjuhlilla Kuopiossa 13.6.2009. Viipurin Lauluveikoille myönnetty mitali on järjestyksessään viides.

Ensimmäiset Pro Carelia -ansiomerkkien saajat ovat olleet vuonna 2000 presidentti Martti Ahtisaari, kirjailija Laila Hietamies ja erikoistoimittaja Risto Arkimies.

Juhlavuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viipurin Lauluveikkojen 110-vuotisjuhlakonsertin suojelijana toimi presidentti Martti Ahtisaari. Presidentti Ahtisaari totesi tervehdyksessään "Onnittelen Viipurin Lauluveikkoja 110-vuotisjuhlan kunniaksi. Minua ilahduttaa, että karjalaista lauluperinnettä on näin ansiokkaasti pidetty yllä".

Viipurin Lauluveikkojen 115-juhlavuoden valmistelut käynnistyivät hyvissä ajoin ennen juhlavuotta. Kuoron 115:s toimintavuoden juhlistaminen sisältää kaksi konserttia Helsingin musiikkitalossa.[6]

Nimenomaisesti paluu Pietariin on kuorolle historiallisesti merkittävä, sillä VLV vieraili Pietarissa kuoron kotipaikan ollessa Viipuri. Viipurin Lauluveikot -mieskuoro oli käynyt edellisen kerran Pietarissa 95 vuotta aiemmin, eli vuonna 1917. Tuolloin vierailu ajoittui toukokuussa Venäjän vallankumouksen vaiheisiin ja silloiset Lauluveikot olivat miettineet levottumuuksien tulevia vaikutuksia poistuessaan pikaisesti junalla takaisin kuoron silloiseen kotikaupunkiin Viipuriin.

Viipurin Lauluveikot on perinteisesti osallistunut Karjalaisille kesäjuhlille.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viipurin Lauluveikkojen laulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelossa on kaikki ne sävellykset, jotka Viipurin Lauluveikoille on lahjoitettu tai omistettu. Luettelossa on myös ne sävellykset, jotka kuoro on lunastanut itselleen esittämistä varten. Tämä luettelo on julkaistu kirjassa Viipurin Lauluveikot 100 v. (Tammerpaino).[7]

  • Ahlsted Aaro Rukous 1927 sävellyskilpailun III p.
  • Bergman Erik Polkka 1946 sävellyskilpailun II p.
  • Carlsson Sune Heimokynttilän edessä 1946 sävellyskilpailun III p.
  • Carlsson Sune Unhon kukka 1946
  • Elokas Ossi Illalla 1946
  • Haapalainen Väinö Tuomivaaran tuolla puolen 1927 sävellyskilpailun I p.
  • Haapio Hannes sov. Minä muistelen sua 1919 lahjoitus
  • Haavisto Toivo Elegia 1964 lahjoitus
  • Hagfors Johan Ingen det visste 1918 lahjoitus
  • Hannikainen Väinö Orkesterisäestys Genezin Karjala 1958 lahjoitus
  • Hannikainen Väinö Kirkastettu maa 1954 lahjoitus
  • Hedman Harald Aftonbön 1902 lahjoitus
  • Hedman Harald Kylän lahdella 1902 lahjoitus
  • Ikonen Lauri Fjärran på enslig stig 1921
  • Ikonen Lauri Koko seutu kuuntelevi 1946
  • Ikonen Lauri Laulu Karjalalle 1946
  • Ikonen Lauri Oli tähtiyö 1921
  • Ikonen Lauri Ryttarsång 1921 sävellyskilpailun III p.
  • Juntunen Eino Kehrääjä 1956
  • Karvinen Esko Laulajaveljelle merkkipäivänä 1968
  • Kaski Heino Anastettu armahani 1951
  • Kaski Heino Nyt on kaikki kallistunna 1951
  • Kaski Heino Ukko kultainen kuningas 1951
  • Kontro Petri Impilahti 1996 Osmo Tolosen sov.
  • Kontro Petri Rakkaan kanssa Kannaksella 1996 Osmo Tolosen sov.
  • von Kothen Axel Havsnatt 1921
  • von Kothen Axel Sorgebudet 1921
  • Krohn Felix Dseram, brahli, pizkajani 1921
  • Krohn Felix sov. Herra Petteri 1924 Metsävainion sävelmän muk.
  • Krohn Felix Hymni 1925 sävellyskilpailun III p.
  • Krohn Felix Iselin 1925 sävellyskilpailun II p.
  • Krohn Felix Jänikset 1924
  • Krohn Felix Kuokkija 1930
  • Krohn Felix Kyllikki(orkesterisäestyksellä) 1922 lahjoitus
  • Krohn Felix Kärpänen ja kynttilä 1931
  • Krohn Felix Oi Latvia 1928 lahjoitus
  • Krohn Felix Pan 1921 sävellyskilpailun I p.
  • Krohn Felix Ryyppylaulu 1932 lahjoitus
  • Krohn Felix Syksy 1929
  • Krohn Felix Tezi, tezi, kumelini 1921
  • Krohn Felix Tän kylän ämmät tappurahännät 1951
  • Kuula Toivo Ne tulevat taas 1917
  • Kuula Toivo Tanssista palataan 1917
  • Kuusisto Ilkka Unessa tumma torni 1995
  • Kuusisto Taneli Karjalan laulu(mieskuorosovitus) 1952 lahjoitus
  • Kuusisto Taneli Kuldaine pien` 1951
  • Kuusisto Taneli sov. Maan korvessa kulkevi lapsosen tie 1954
  • Kärki Toivo Karjalan aamu 1946
  • Laakkonen Vilho Talvi-ilta 1921 sävellyskilpailun IV p.
  • Laakkonen Vilho Vienan päivä 1921
  • Lehto Jarmo sov. Tuomien kukkiessa 1994
  • Leinonen Armas Viipurin linna 1929 lahjoitus
  • Linnala Eino Läpi varjojen 1946
  • Linnala Eino Kesäaamu 1954
  • Linnala Eino Putosit keltainen lehti
  • Linnala Eino Saariretki 1945
  • Luolaja-Mikkola Vilho Tänne me saavumme 1946
  • Maasalo Armas Genesis 1927 sävellyskilpailun II p.
  • Madetoja Leevi Ikävyys 1916
  • Madetoja Leevi Kaunehin maa 1916 uusittu 1912
  • Madetoja Leevi Sammon ryöstö 1915 lunastus YL:n kanssa
  • Madetoja Leevi Syysilta 1916
  • Melartin Erkki Selvä mies 1909 lahjoitus
  • Merikanto Oskar Laula, laula veitoseni 1922 lahjoitus
  • Merikanto Oskar Nyt on kaikki kallistunna 1922 lahjoitus
  • Mielck Ernst En blomma 1897 lahjoitus
  • Mielck Ernst Morgenlied 1897 lahjoitus
  • Mielck Ernst Stjernorna 1897 lahjoitus
  • Mielck Ernst Wanderlied 1897 lahjoitus
  • Mäkinen Väinö Karjalan kukka 1947 lahjoitus
  • Nykänen Olli Karjala (mieskuorosovitus) 1980
  • Paakkunainen Seppo Epilogi musiikkinäytelmään Kanteletar 1977 lahjoitus
  • Palmgren Selim Darthulas grafsång 1908 sävellyskilpailun I p.
  • Palmgren Selim Herr Sölfverdal 1914
  • Palmgren Selim Mot norr 1917
  • Palmgren Selim Nuku, nuku nurmen alla 1904
  • Palmgren Selim Oravanpyytäjä 1908 sävellyskilpailun I p.
  • Palmgren Selim WSB:n lystringssång 1910
  • Pesola Väinö Eestä polvien nousevain 1951
  • Pesola Väinö Kaipuu 1954
  • Pesola Väinö Karjalan ääni 1956
  • Pesola Väinö Suntion Sanna 1925 sävellyskilpailun III p.
  • Pesonen Olavi Laatokan tyttö 1946 sävellyskilpailun II p.
  • Pylkkänen Tauno Valkea Lintu 1946 sävellyskilpailun III p.
  • Raekallio Ilmari Kevätkeinulla 1933 lahjoitus
  • Ranta Sulho Hei, Sussu-kulta 1928
  • Ranta Sulho Kuinka se joki 1951 lahjoitus
  • Ranta Sulho Kalmisto 1946
  • Ranta Sulho Karjalan kannas 1937 lahjoitus
  • Ranta Sulho Kaurapellon pientareella 1951 lahjoitus
  • Ranta Sulho Laatokka 1946 sävellyskilpailun II p.
  • Ranta Sulho Lammin rannalla 1951 lahjoitus
  • Ranta Sulho Lampaanpolska 1946
  • Ranta Sulho Merilaulu 1928 omistettu Emil Svartströmille
  • Ranta Sulho Minä olen Härmän Kankahanpäästä 1928
  • Ranta Sulho Reppurin laulu 1928 lahjoitus
  • Ranta Sulho Suviyö 1946
  • Ranta Sulho Vainajan virsi 1927
  • Ranta Sulho Yksinäinen 1927
  • Rauhala Väinö Serenaadi 1922 lahjoitus
  • Roiha Eino Serenaadi 1946
  • Saikkola Lauri Varjoleikki 1933
  • Sarparanta Lauri Aunukselainen kehtolaulu 1934 lahjoitus
  • Sarparanta Lauri Elegia 1934 lahjoitus
  • Sarparanta Lauri Maljalaulu 1937 lahjoitus
  • Sarparanta Lauri Poppelit 1934 lahjoitus
  • Schulman Allan När vågårna somna mot hällen 1921
  • Schulman Allan Ryyppylaulu 1921
  • Schulman Allan VLV:n (WSB:n) lippulaulu 1921 lahjoitus
  • Sibelius Jean Jääkärien marssi (Schulman sov.) 1918 lahjoitus
  • Sibelius Jean VLV:n kunniamarssi 1921
  • Sibelius Jean VLV:n kunniamarssi 1929
  • Tilli Oskari Heilani kamari 1922 lahjoitus
  • Törnudd Aksel Kun mun kultani tulisi 1908

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]