Jääkärimarssi
Jääkärimarssi op. 91a (alun perin Jääkärien marssi) on Jean Sibeliuksen säveltämä sotilasmarssi vuodelta 1917 suomalaisen jääkärin Hilfsgruppenführer Heikki Nurmion (1887–1947) kirjoittamiin sanoihin. Jääkärimarssi sävellettiin alun perin mieskuorolle ja pianolle, ja Sibelius sovitti sen myöhemmin mieskuorolle ja sinfoniaorkesterille.
Jääkärimarssi on Puolustusvoimien monien yksiköiden kunniamarssi. Jääkärimarssi on itsenäisyyspäivän vastaanoton ensimmäinen musiikkikappale, jonka aikana Mannerheim-ristin ritarit kättelevät ensimmäisinä vieraina tasavallan presidenttiä.
Historia [muokkaa]
Nurmio kirjoitti sanat Libaussa, palvellessaan 1. maailmansodan aikana jääkärijoukoissa Saksan keisarikunnan suomalaisista koostuvassa Kuninkaallisessa 27. Preussin jääkäripataljoonassa. Pataljoona hankki sotilaskoulutuksen lisäksi sotakokemusta taistelemalla 1916–1917 itärintamalla Venäjän keisarikuntaa vastaan, johon Suomen suuriruhtinaskunta tuolloin vielä itse autonomisena alueena kuului. Jääkärikoulutuksen tarkoituksena oli tuleva mahdollinen aktiivinen taistelu Suomen itsenäistymisen puolesta. Aluksi suomalaisille oli määrä antaa koulutusta ainoastaan erilaisten tuhotöiden suorittamiseen, mutta heinäkuussa 1915 heille päätettiin antaa täysimittaista sotilaskoulutusta, joka antaisi valmiuden käsitellä suuriakin sotilasyksiköitä. Syksyllä 1915 syntyi ensin Lockstedtin harjoitusjoukko (Ausbildungstruppe Lockstedt) ja sen pohjalta edelleen suomalaismiehistä koottu Kuninkaallinen Preussin 27. Jääkäripataljoona. Saksaan jääkärikoulutukseen partiopoikien, Pfadfinderien, salanimellä lähteneistä vapaaehtoisista sai alkunsa kehitys, joka johti itsenäisen Suomen armeijan, nykyisten Puolustusvoimien syntymiseen.
Liepājassa (saks. Libau) palvelleiden jääkärien keskuudessa oli miesten mielialan kohottamiseksi järjestetty lokakuussa 1917 kilpailu parhaasta marssilaulun tekstistä. Kilpailun voitti luutnantti, myöhemmin eversti ja historioitsija Heikki Nurmio. Marssin sanat salakuljetettiin Suomeen, jossa Sibelius sai ne korvalääkäriltään Wilhelm Zilliacukselta. Sibelius otti ehdotuksen innoissaan vastaan ja laati sävellyksen kolmessa päivässä Järvenpään huvilassaan Ainolassa, omien sanojensa mukaan korkean isänmaallisen tunteen valtaamana.
Marssi esitettiin ensimmäisen kerran Liepājassa 28. marraskuuta 1917 pataljoonan miehistölle tarkoitetussa illanvietossa. Se julkaistiin joulukuussa 1917 kirjoitettuna mieskuorolle ja pianolle ilman mainintaa säveltäjästä ja sanoittajasta. Marssi esitettiin Suomessa nähtävästi ensimmäisen kerran suuremmalle kuulijakunnalle itsenäisyysmiesten Uuden Päivän klubin juhlassa ravintola Ylä-Oopriksella Helsingissä 8. joulukuuta 1917. Sen esitti Laulu-Miesten kvartetti. Jääkärien marssin varsinainen kantaesitys oli 19. tammikuuta 1918 Helsingissä, esittäjänään Olof Wallinin johtama Akademiska Sångföreningen. Samana päivänä puhkesivat Karjalassa punaisten ja valkoisten ensimmäiset taistelut, jotka liittyivät Pietarista punaisille tuleviin asetoimituksiin. Sisällissota alkoi viikkoa myöhemmin "tammisunnuntaina" 27. tammikuuta 1918.
Alun perin Jääkärimarssissa laulettiin: "Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa, yks' suuri on Suomen valta." Myöhemmin sanat muutettiin: "Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa, yks' suuri on Suomen valta"; Mikko Uolan mukaan näin siksi, että Viron katsottiin kuuluvan Saksan eikä Suomen reviiriin ja sanoituksen loukkaavan saksalaisia.
Sivulta puuttuu