Neil Gaiman
Wikipedia
| Neil Gaiman | |
|---|---|
Neil Gaiman Scream Awards -tilaisuudessa vuonna 2007. |
|
| Syntynyt | 10. marraskuuta 1960 (ikä 48) Portchester, Englanti |
| Sivusto | neilgaiman.com (englanniksi) |
Neil Gaiman (s. 10. marraskuuta 1960 Portchester, Englanti) on englantilainen kirjailija ja sarjakuvakäsikirjoittaja. Hän asuu nykyisin Yhdysvalloissa. Gaimanin teokset ovat voittaneet lukuisia fantasiakirjallisuuden arvostetuimpia palkintoja, muun muassa World Fantasy Awardin, Darius Awardin sekä Hugo-, Nebula- ja Stoker-palkinnot.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämä ja ura
Lapsena ja teininä Gaiman varttui lukien C.S. Lewisin, J.R.R. Tolkienin ja G.K. Chestertonin tuotantoa. Nuorena hän innostui tieteiskirjallisuudesta. Samuel R. Delany, Roger Zelazny, Harlan Ellison ja varsinkin Gene Wolfe olivat hänen mielilukemistaan.
Vaikka juutalainen olikin, Gaiman kävi koulua Englannin kirkon oppilaitoksissa, joissa normaalin lukujärjestyksen lisäksi tarjottiin uskonnollista opetusta. Samaan aikaan hän valmistautui Bar Mitzvahiin ortodoksijuutalaisen hazzanin opastuksella. Gaimanin koulutustausta antoi hänelle laajat tiedot niin juutalaisesta kuin kristillisestä jumaluusopista ja ilmestyskirjallisuudesta. Nämä ovat vaikuttaneet suuresti hänen teoksiinsa, kaikkein selvimmin Sandmaniin.
1980-luvun alussa Gaiman oli jonkin aikaa journalistina tehden haastatteluja ja kirja-arvosteluja. Vuonna 1984 hän kirjoitti ensimmäisen kirjansa (toinen tekijä Kim Newman), yhtyeen Duran Duran elämäkerran. Seuraavana vuonna yhteistyö Newmanin kanssa tuotti teoksen Ghastly Beyond Belief, joka sisälsi otsikon mukaisia lainauksia tieteis- ja fantasiakirjallisuudesta. 1988 häneltä ilmestyi Don't Panic: The Official Hitchhikers Guide to the Galaxy Companion. Pian sen jälkeen hän kirjoitti yhteistyössä Terry Pratchettin kanssa Hyviä enteitä, koomisen ilmestyskirjan.
Tutustuttuaan tunnettuun sarjakuvakirjoittajaan Alan Mooreen Gaiman itsekin alkoi alalle ja jatkoi Miracleman-sarjakuvan käsikirjoittamista Mooren jälkeen.
Sarjakuvaromaanit Violent Cases ja Signal to Noise hän kirjoitti yhdessä Dave McKeanin kanssa. Sen jälkeen Gaiman siirtyi työskentelemään sarjakuvayhtiö DC Comicsiin, jossa hänen ensimmäinen työnsä oli Black Orchid -lyhytsarja (limited series).
Gaimanin tunnetuin teos on laaja Sandman-sarja, jonka kuvittajina on toiminut suuri joukko taiteilijoita. Sandman-sarjan päähenkilöt ovat unen henkilöitymä Sandman eli Dream sekä hänen kuusi sisarustaan Despair, Desire, Delirium, Death, Destiny ja Destruction ("Epätoivo", "Intohimo", "Houre", "Kuolema", "Kohtalo" ja "Tuho"). Gaimanin mukaan nämä seitsemän loputonta olentoa "eivät ole jumalia, he olivat olemassa ennen kuin ihmiskunta uneksikaan jumalista, ja he ovat olemassa kun viimeinen jumala on kuollut" (Brief Lives -teoksen esipuheesta). Gaiman sekoittaa tarinoissaan lähes kaikkien maailman maiden mytologiaa, ja luo niistä oman fantasian, kauhun ja synkän huumorin täyttämän maailmansa. ”Saadessani oman lehteni, Sandmanin, pääsin tulkitsemaan perinteisiä myyttejä sekä luomaan kokonaan omiani. Sandman on tarina tarinoista, 75 numeron mittainen murhenäytelmä”, Gaiman on kuvaillut.
Sarja julkaistiin ensin 75 osassa The Sandman -lehtenä 1988–1995, sitten kymmenenä kokooma-albumina vuosina 1991–1996. Kokooma-albumeista on otettu lukuisia uusintapainoksia. Sandmanista on suomennettu albumimuotoon ainoastaan Nukketalo (osat 1 ja 2, alkuperäinen albumi on yksiosainen ja järjestykseltään toinen tarinajatkumo sarjassa), Unien maa (kolmas jatkumo) ja ensimmäinen puolikas neljättä tarinajatkumoa, Usvien aikaa. Lisäksi Tähtivaeltaja-lehdessä on julkaistu yksi Kuolema-tarina. Gaiman palasi Sandmanin maailmaan vuonna 2003 albumissa Ikuiset yöt. Kirja sisältää seitsemän tarinaa Sandmanista ja tämän perheestä. Päähenkilöiden nimet on suomennoksessa käännetty uudestaan.
Neverwhere – Maanalainen Lontoo (1996) kertoo Lontoon alla elävistä ihmisistä, joiden joukkoon päähenkilö vahingossa joutuu. Romaani perustuu Gaimanin BBC:lle käsikirjoittamaan televisiosarjaan.
Gaiman on myös mm. tehnyt käsikirjoituksen yhteen Babylon 5 -televisiosarjan jaksoon ja englanninkielisen tekstin Hayao Miyazakin elokuvaan Prinsessa Mononoke.
Romaanistaan Tähtisumua Gaiman halusi tehdä fantasiakirjan ihmisille, jotka eivät pidä nykyisestä fantasiasta. Hän on todennut J. R. R. Tolkienin olevan loistava kirjailija, mutta Taru sormusten herrasta synnytti tuhansien huonojen kopioiden tulvan. ”Tilkka Tarua, hyppysellinen Conania ja mitä sitten muistuukaan mieleen viime Dungeons and Dragons -pelistä. Pyrin sivuuttamaan koko tämän ilmiön, yritin ennemminkin kytkeä tarinan siihen kirjalliseen perinteeseen, joka jatkui aina 1930-luvulle asti. Aikaan, jolloin fantasia ei ollut oma kaupallinen lajityyppinsä, vaan osa koko kirjallista kenttää, jolloin kirjailija saattoi kirjoittaa taikuudesta ja haltioista aivan kuin mistä muusta aiheesta tahansa”, hän on todennut Tähtivaeltaja-lehden haastattelussa.[1]
Unohdetut jumalat (2001) on romaani tavallisesta miehestä jumalten välisessä taistelussa. Teos nosti Gaimanin menestyskirjailijoiden joukkoon ja voitti Hugo-palkinnon.
Vuonna 2002 Neil Gaiman haastoi oikeuteen Todd McFarlanen koskien kolmea Spawn-sarjakuvan hahmoa: Cogliostro, Medieval Spawn ja Angela. Vuonna 1991 McFarlane oli pyytänyt Gaimania (ja myös muita tunnettuja kirjoittajia kuten Frank Miller ja Dave Sim) kirjoittamaan yhden Spawn-tarinan. Tällöin Gaiman loi sarjaan edellä mainitut hahmot. McFarlane ei maksanut Gaimanin tekijänoikeusmaksuja uusintapainoksista. Gaiman voitti oikeudenkäynnin McFarlanea ja Image Comicsia vastaan.
Monista Gaimanin teoksista on tehty tv- tai elokuvaversiot, tunnetuimpana Matthew Vaughnin 2007 ohjaama elokuva Tähtisumua. Gaiman toimi myös Robert Zemeckisin vuoden 2007 animaatioelokuvan Beowulf toisena käsikirjoittajana, ja hänet on myös liitetty tulevaan Gilgameš-eepokseen perustuvaan elokuvaan.
[muokkaa] Bibliografia
[muokkaa] Sandman-sarja
- The Sandman: Preludes & Nocturnes (1988–1989) Kuvittajat Sam Kieth, Mike Dringenberg ja Malcolm Jones III (julkaistu Suomessa sarjakuvalehdessä Kalma 2/91 – 4/92)
- Sandman: Nukketalo 1. (The Sandman: The doll's house, 1989.) Käsikirjoitus: Neil Gaiman. Piirrostyö: Mike Dringenberg ja Malcolm Jones III. Suomentanut Jukka Heiskanen. Helsinki: Jalava, 1993. ISBN 951-887-012-8.
- Sandman: Nukketalo 2. (The Sandman: The doll's house, 1989.) Käsikirjoitus: Neil Gaiman. Piirrostyö: Mike Dringenberg ja Malcolm Jones III. Suomentanut Jukka Heiskanen. Helsinki: Jalava, 1993. ISBN 951-887-019-5.
- Sandman: Unien maa. (The Sandman: Dream country, 1990) Käsikirjoitus: Neil Gaiman. Piirrostyö: Kelley Jones, Charles Vess, Colleen Doran ja Malcolm Jones III. Suomentanut Jukka Heiskanen. Helsinki: Jalava, 1994. ISBN 951-887-047-0.
- Sandman: Usvien aika 1. (The Sandman: Season of mists, 1990–1991.) Käsikirjoitus: Neil Gaiman. Piirrostyö: Kelley Jones, Mike Dringenberg, Malcom Jones III, Matt Wagner, Dick Giordano, George Pratt ja P. Craig Russell. Suomentanut Jukka Heiskanen. Helsinki: Jalava, 1995. ISBN 951-887-047-0.
- The Sandman: A Game of You (1991–1992) Kuvittajat Shawn McManus, Colleen Doran, Bryan Talbot, George Pratt, Stan Woch ja Dick Giordano.
- The Sandman: Fables and Reflections (1991–1993) Kuvittajat Bryan Talbot, John Watkiss, P. Craig Russell, Stan Woch, Shawn McManus, Jill Thompson, Duncan Eagleson, Kent Williams, Mark Buckingham, Vince Locke ja Dick Giordano.
- The Sandman: Brief Lives. Kuvittajat Jill Thompson ja Vince Locke.
- The Sandman: Worlds' End (1993). Kuvittajat Michael Allred, Gary Amaro, Marck Buckingham, Dick Giordano, Tony Harris, Steve Leialoha, Vince Locke, Shea Anton Pensa, Alec Stevens, Bryan Talbot, John Watkiss ja Michael Zulli.
- The Sandman: The Kindly Ones (1993–1995). Kuvittajat Marc Hempel, Richard Case, D'Israeli, Teddy Kristiansen, Glyn Dillon, Charles Vess, Dean Ormston ja Kevin Nowlan.
- The Sandman: The Wake (1995–1996) Kuvittajat Michael Zulli, Jon J. Muth ja Charles Vess.
[muokkaa] Sandman-aihepiiriin liittyvät
- Dust Covers – The Collected Sandman Covers 1989–1997 (yhdessä Dave McKeanin kanssa)
- Death: The High Cost of Living (1993, kuvittajat Chris Bachalo, Mark Buckingham ja Dave McKean)
- Death: The Time of your Life (1996, kuvittajat Chris Bachalo, Mark Buckingham ja Mark Pennington)
- The Sandman: The Dream Hunters (1999, kuvittanut Yoshitaka Amano)
- Sandman: Ikuiset yöt. (The Sandman: Endless nights, 2003.) Kuvitus: Frank Quitely ym. Suomennos: Petri Silas. Tampere: Egmont, 2006. ISBN 952-469-569-3.
[muokkaa] Romaanit
- Neverwhere (1996 (suom. Neverwhere – Maanalainen Lontoo, 1998, Suom. Mika Kivimäki, Otava.)
- Stardust (1998; vuoden 2000 laitoksen kuvittanut Charles Vess) (suom. Tähtisumua. Suomentanut Mika Kivimäki (3. painos 2007). Otava, 2000. ISBN 951-1-16455-4. )
- American Gods (2001) (suom. Unohdetut jumalat, 2002, Suom. Mika Kivimäki, Otava.)
- Hämähäkkijumala (Anansi Boys, 2005)
[muokkaa] Nuortenkirjallisuus
- Coraline (2002, kuvittanut Dave McKean) (suom. Coraline varjojen talossa, 2003, Suomentanut Mika Kivimäki)
- The Graveyard Book (2008, kuvittanut Dave McKean, suom. Hautausmaan poika)
[muokkaa] Muu tuotanto
- Ghastly Beyond Belief: The Science Fiction and Fantasy Book of Quotations (1985, yhdessä Kim Newmanin kanssa)
- Don't Panic: The Official Hitchhikers Guide to the Galaxy Companion (1987)
- Violent Cases (1987, kuvittaja Dave McKean)
- Black Orchid (1988, kuvittaja Dave McKean)
- Good Omens (1990, yhdessä Terry Pratchettin kanssa (suom. Hyviä enteitä, 1992, Suom. Marja Sinkkonen, Jalava.)
- The Books of Magic (1990–1991, kuvittajat John Bolton, Scott Hampton, Charles Vess ja Paul Johnson)
- Miracleman: The Golden Age (1990–1993)
- Now we are Sick (1991, yhdessä Stephen Jonesin kanssa)
- Anthology of Nasty Verse (1992)
- Signal to Noise (1992, kuvittaja Dave McKean)
- Angels and Visitations (1993)
- Snow, Glass, Apples (1994, kuvittaja Charles Vess)
- The Tragical Comedy or Comical Tragedy of Mr. Punch (1994, kuvittaja Dave McKean)
- The Last Temptation (1994, kuvittaja Michael Zulli, perustuu Alice Cooperin samannimiseen levyyn)
- Warning Contains Language (1995, äänite)
- Angela (1995, kuvittaja Todd McFarlane)
- About Cats and Dogs (1997)
- Neil Gaiman's Midnight Days (1999)
- Smoke and Mirrors: Short Stories and Illusions (1998)
- The Day I Swapped My Dad For Two Goldfish (1998, kuvittaja Dave McKean)
- Harlequin Valentine (2001, kuvittaja John Bolton)
- Murder Mysteries (2001, yhdessä P. Craig Russellin kanssa)
- Adventures in the Dream Trade (2002)
- A Walking Tour of the Shambles (2002, yhdessä Gene Wolfen kanssa)
- Two Plays for Voices (2002, äänite)
- The Wolves in the Walls (2003, kuvittanut Dave McKean)
- Little Lit: It Was a Dark and Silly Night (1993, yhdessä Gahan Wilsonin kanssa)
- Telling Tales (2003, äänite)
- The Neil Gaiman Audio Collection (2003)
- Gaiman, Neil & Romita Jr, John: Ikuiset. (The eternals 1–7, 2006–2007.) Neil Gaiman, tarina, John Romita Jr, kuvitus, Jouko Ruokosenmäki, suomennos. Pohjautuu Jack Kirbyn luomiin hahmoihin. Tampere: Egmont, 2007. ISBN 978-952-469-763-7.
- Fragile Things (2006) (suom. Aarteita ja muistoesineitä, 2007, Suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo, Kirjava.)
[muokkaa] Sarjakuvaversio
- Carey, Mike: Neil Gaimanin Neverwhere. (Neil Gaiman’s Neverwhere, 2005–2006.) Teksti: Mike Carey. Kuvitus: Glenn Fabry. Suomennos: Petri Silas. Tampere: Egmont, 2007. ISBN 978-952-469-880-1.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Toni Jerrman: ”Tarinankertoja Neil Gaiman”. Tähtivaeltaja 1/1999.
- toim. Vesa Sisättö: Ulkomaisia fantasiakirjailijoita. BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2003. ISBN 951-692-539-1.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- www.neilgaiman.com (englanniksi)
- Otava: Neil Gaiman
- / Risingshadow-sivusto
- Arvioita Neil Gaimanin kirjoista Kirjavinkeissä
- Heikki Kauma: Neverwhere. Kalaksikukko 17.12.1999.
- Sari Peltoniemi: Unohdetut jumalat. Kalaksikukko 14.1.2003.
- Jarkko Sikiö: Newerwhere (sarjakuvaversio). Kvaak.fi 23.1.2008.
- Jussi Ahlroth: Newerwhere (sarjakuvaversio). Helsingin sanomat.
- Johanna Sinisalo: Hyviä enteitä. Aikakone 3/1992.
- M. G. Soikkeli: Tähtisumua. Aikakone 8.5.2000.
- Sari Peltoniemi: Tähtisumua. Kalaksikukko 25.5.2000.
- Kimmo Rantanen: Coraline varjojen talossa. Turun sanomat 11.9.2003.
- Vesa Sisättö: Coraline varjojen talossa. Helsingin sanomat 6.10.2003.
- Sari Peltoniemi: Coraline varjojen talossa. Kalaksikukko 12.2.2004.
- Jussi Ahlroth: Aarteita ja muistoesineitä. Helsingin sanomat 10.12.2007. .
- Reetta Lehikoinen: Aarteita ja muistoesineitä. Joensuun ylioppilaslehti 30.1.2008.
- Jussi Ahlroth: Neil Gaiman - rakkautta ja vihantapaista. Rajatapauksia-blogi 2.4.2008, Helsingin sanomien verkkosivut.
- Riku Ylönen: Hämähäkkijumala. Keskisuomalainen 30.1.2009.

