Helena Eeva

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helena Eeva
Helena Eeva
Syntynyt 13. lokakuuta 1923
Metsäpirtti, Suomi
Kuollut 24. maaliskuuta 1960 (36 vuotta)
Helsinki, Suomi
Kansallisuus suomalainen
Ammatti sanoittaja
kirjanpitäjä
Vanhemmat Jooseppi Eeva ja Aino Eeva (o. s. Hinkkanen)

Aune Helena Eeva (13. lokakuuta 1923 Metsäpirtti24. maaliskuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen sanoittaja, joka teki uransa aikana yli 150 tunnettua iskelmätekstiä – suurimman osan niistä Toivo Kärjen sävellyksiin. Hän teki kuitenkin kaikki sanoitukset salanimillä ja sen vuoksi hän on jäänyt suomalaisen iskelmämusiikin tuntemattomaksi kuuluisuudeksi.[1]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helena Eeva syntyi Metsäpirtissä 13. lokakuuta 1923 kunnanesimiehen (nykyään kunnanjohtaja) Jooseppi Eevan ja kunnankätilön Aino Eevan (o.s. Hinkkanen) tyttärenä.[2] Talvisodan alkaessa 1939 Metsäpirtti oli ensimmäinen Suomen alue, jota sotatoimet koskettivat. Talvisodan syttyessä 16-vuotias Helena ei muiden tavoin paennut sisämaahan, vaan jäi omistajien tyhjäksi jättämään kaupparakennukseen yksin yöksi. Siinä Taipaleenjoen rannalla tulipalojen loimutessa, tykkien jyskeessä ja vain yhden kynttilän valossa hän kirjoitti ensimmäisen sotarunonsa. Sanotaan Helenan jääneen Talvisodan alkaessa korsuun isänsä kanssa torjumaan ensimmäisiä hyökkäyksiä jonka jälkeen Helena haettiin vasten tahtoaan pois etulinjasta minkä jälkeen hän toimi lottana.

"Tapasin ennen Taipaleeseen menoani Saaprussa luutnantti Penttilän, ja hän kertoi ihmejuttuja erään lotan rohkeudesta. Etsin tytön käsiini nähdäkseni, minkälainen oli tämä peloton lotta. Hän oli 15 vuotias, nimeltän Helena Eeva — Eeva on tässä sukunimi — ja oli tosiaankin ihmeellinen siinä suhteessa, ettei näyttänyt tietävän mitä pelko on.."  — Kalle Väänänen: Korsusta korsuun Kannaksella 1941

Hän toimi muun muassa kaatuneiden kokoamispaikalla kirjurina.[1] Helena Eevan omaisten mielestä vakavamielisellä tytöllä ei ollut lainkaan nuoruutta.[3]

Kun hänen evakkomatkansa sitten alkoi, se johti Rantasalmen ja Kauhajoen kautta takaisin Metsäpirttiin jatkosodan aikana ja sieltä Mikkelin kautta Helsinkiin.[4] Hän oli suorittanut kauppakoulun ja toimi sodan jälkeen kirjanpitäjänä. Siirryttyään Helsinkiin hän työskenteli kirjanpitäjänä Musiikki-Fazerilla kuolemaansa asti.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helena Eeva oli kirjoittanut runoja jo nuoresta pitäen. Hänen uransa käännekohta oli kuitenkin tapaaminen Toivo Kärjen kanssa Laihialla 1939 tai 1940; Toivo Kärjen isä Frans Kärki toimi tuolloin Laihian kappalaisena.[3] Hän oli tuolloin siellä kauppa-apulaisena ja häntä suositeltiin Kärjelle lahjakkaana runoilijanalkuna. Ensimmäisenä syntyi sanoitus iskelmän Harmaat silmät sanoitus.[2] Henry Theel levytti kappaleen sotien jälkeen vuonna 1946 ja Toivo Kärjen uudelleen sovittamana vuonna 1969. Suuri vaikutus Helena Eevan sanoittajanuraan oli Kärjen kanssa yhteistyötä siihen saakka tehneellä Kerttu Mustosella.[3]

Kärjen ja Eevan yhteistyö jatkui vuosikymmeniä. Eeva ei kuitenkaan koskaan käyttänyt omaa nimeä sanoittajana. Hänen käyttämiään pseudonyymejä ovat olleet ainakin:[5]

  • A. Kajo
  • Helen Neva
  • L. Suolakivi
  • Arvi Tarvainen
  • Asser Tervasmäki
  • Tjärbacka
  • Aarne Torniainen

Hänen sanoittamiaan lauluja ovat esittäneet ainakin Olavi Virta, Georg Malmstén, Henry Theel, Erkki Junkkarinen, Metro-tytöt ja Iris Kangasniemi. Helena Eevan sanoitusten teemana oli useimmiten surullinen menetetty rakkaus, joka saavutti syvällisyydessään ja runollisuudessaan vastakaikua sotien jälkeisessä Suomessa.[3]

Helena Eeva oli eläessään erittäin tuottelias ja kirjoitti jatkuvasti. Hän alkoi kuitenkin uupua henkisesti ja kuoli vuonna 1960 ollessaan vain 36-vuotias. Hän ei enää ollut esimerkiksi näkemässä sanoituksensa Jos helmiä kyyneleet ois suurta menestystä Paula Koivuniemen levytyksen myötä vuonna 1968.

Tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ei toista kertaa
  • Eron hetki on kaunis
  • Geisha teehuoneen tyttö
  • Harmaat silmät
  • Helsinkiin, Helsinkiin
  • Hetken hurmanko vuoksi
  • Hetken lapsi
  • Hulivilihattu
  • Hyi sinua Mikko
  • Joko uuvuit sä uneen
  • Jos helmiä kyyneleet ois
  • Jouluyönä
  • Kaikkien meidän Kalle
  • Kaipuun kukka
  • Ken kuullut on laulua enkelien
  • Koditon rakkaus
  • Kohti kaukaista rantaa
  • Kulkuriveljeni Jan
  • Kun rakkaus on kuollut
  • Kyyneleitä
  • Lasten liikennelaulu
  • Laulajan jenkka
  • Laulajan ystävä
  • Laulu Annikille
  • Lentäjän valssi
  • Luonasi
  • Meren äärellä kuutamossa
  • Muistoksi
  • Näin lapsuusjouluina laulettiin
  • Olet kuin kukka
  • Onnen hinta
  • Orvon kyynel
  • Pelimannin penkillä
  • Pieni kukkaistyttö
  • Pyydän anteeksi
  • Raiteilta poissa
  • Rengasmatkalla (kupletti)
  • Riepumatto
  • Ruusut, jotka sinulta sain
  • Silloin
  • Sinä luuletko ystävä
  • Soidessa tangon ja loisteessa kuun
  • Sunnuntaina sataa aina
  • Suopursu
  • Sydämelliset onnittelut
  • Sydämeni sävel
  • Tavallinen tarina
  • Tule luokseni juuri nyt
  • Tuo toinen
  • Varjorinteen kukka
  • Vielä muistatko
  • Vuoden vaihtuessa
  • Yksi ainoa ilta
  • Äiti pien
  • Älä tyttöni itke

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Vilenius, Esa: Lavakansojen tuntojen tuntematon tulkki Etelä-Saimaa / Lehtitietokanta, Lappeenranta.fi. 17.6.2004. Viitattu 14.7.2010.
  2. a b c Ahtiainen, Pentti: Helena Eeva Metsäpirtti.net. 25.11.2002. Viitattu 14.7.2010. (englanniksi)
  3. a b c d Pekka Gronow, Jukka Lindfors ja Jake Nyman: Suomi soi 1: Tanssilavoilta tangomarkkinoille, s. 141. Helsinki: Tammi, 2004.
  4. Kuoppa, Anja: Helena Eeva – Metsäpirtin huikea runotyttö Metsäpirtti.net. 30.10.2002. Viitattu 14.7.2010. (englanniksi)
  5. Helena Eevan sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]