Belgialaisten kuningas

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Belgialaisten kuningas
(Koning der Belgen
Roi des Belges
König der Belgier)
Tunnus
Tunnus
Koning Filip van België.jpg
Nykyinen
Virka-asunto Brysselin kuninkaallinen palatsi
Perustettu 21. heinäkuuta, 1831
Ensimmäinen Leopold I
Kotisivut www.monarchie.be

Belgialaisten kuningas (holl. Koning der Belgen, ransk. Roi des Belges, saks. König der Belgier) on arvonimi, jonka kantajat ovat toimineet Belgian valtionjohtajina ja kansalaisten hallitsijoina aina vuodesta 1831 lähtien.

Kuninkaan valtaoikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgia on perustuslaillinen monarkia, jossa kuninkaan valta on hyvin rajallinen ja hänen asemansa valtionpäämiehenä on määritelty Belgian perustuslaissa.

Kuningas omaa perustuslain mukaan toimeenpanovallan, mutta se on hyvin rajallinen, sillä mikään kuninkaan toimenpide tai allekirjoitus ei tule voimaan ilman hallituksen asianomaisen jäsenen allekirjoitusta. Lisäksi hän ei voi julkisesti esittää mielipiteitään poliittisista kysymyksistä ilman hallitukselta saamaansa lupaa niiden esittämiseen.

Belgialaisen perustuslakitulkinnan mukaan kuninkaalla on myös lainsäädäntövaltaa, sillä hän allekirjoittaa ja saattaa voimaan edustajainhuoneen hyväksymät lait. Tämä valtaoikeus on myös erittäin tarkasti määritelty. Vuonna 1990 kuningas Baudouin kieltäytyi allekirjoittamasta lakia, joka poisti abortin rangaistavuuden. Kieltäytymisen tähden hänen tuli erota virastaan kolmen vuorokauden ajaksi, ja hänen todettiin olevan kykenemätön hallitsemaan. Tänä aikana hallitus perustuslain mukaisesti käytti hyväkseen kuninkaan valtaoikeuksia ja allekirjoitti lain kuninkaan puolesta.

Arvonimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgiassa kuninkaan arvonimi on historiallisista syistä "belgialaisten kuningas", ei "Belgian kuningas". Esimerkki otettiin aikakauden Ranskasta, jossa restauraation eräässä vaiheessa kuninkaan arvonimi, joka oli aiemmin ollut Ranskan kuningas, muutettiin muotoon Ranskalaisten kuningas. EU-sopimuksissa se esiintyy kuitenkin muodossa "Belgian kuningas" kuten suomen kielessä muutenkin on tapana.

Belgian perustuslain mukaan kuningas astuu valtaistuimelle vasta vannottuaan valan eikä kuten monissa muissa monarkioissa välittömästi edeltäjänsä kuoltua tai luovuttua kruunusta. Albert II ei siis noussut valtaan 31. heinäkuuta 1993 veljensä kuoltua, vaan vasta 9. elokuuta vannottuaan perustuslaillisen valan.

Belgialla on kolme virallista kieltä, joista hollanti ja ranska ovat yleisimmät. Monet kuninkaat ja kuninkaallisen perheen jäsenet tunnetaan eri nimillä eri kielillä. Belgialaisten näkemyksen mukaan on tärkeätä, että hallitsija puhuu maan molempia valtakieliä ja siksi kuninkaallisen perheen jäsenet suorittavan osan koulunkäynnistään kummallakin kielellä. Lisäksi yleisesti kuningasta pidetään maan yhtenäisyyden symbolina.

Kruununperimys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan Ludvig Filip I kieltäytyy Belgian kuninkuudesta, jota hänelle kansalliskokouksen puolesta on tarjonnut Nemoursin herttua. Maalannut Nicolas Gosse (1787–1878)

Belgian nykyisen, vuonna 1991 hyväksytyn perustuslain muutoksen mukaisesti on luovuttu saalilaisesta vallanperimyksestä, jollain vain miespuoliset perivät kruunun. Nykyisin perimysjärjestys on sukupuolesta riippumaton ja valta siirtyy vanhimmalle lapselle riippumatta sukupuolesta.

Belgian kruununperimys:

  1. Prinsessa Élisabeth (2001– ), Kuningas Philippen vanhin tytär.
  2. Prinssi Gabriel, Kuningas Philippen vanhin poika.
  3. Prinssi Emmanuel, Kuningas Philippen toinen poika.
  4. Prinsessa Eléonore, Kuningas Philippen toinen tytär.
  5. Astrid, Belgian prinsessa ja Itävalta-Esten arkkiherttuatar, Albert II:n tytär.
  6. Amedeo, Belgian prinssi ja Itävalta-Esten arkkiherttua, prinsessa Astridin poika.
  7. Maria Laura, Belgin prinsessa ja Itävalta-Esten arkkiherttuatar, prinsessa Astridin tytär.
  8. Joachim, Belgian prinssi ja Itävalta-Esten arkkiherttua, prinsessa Astridin poika.
  9. Luisa Maria, Belgian prinsessa ja Itävalta-Esten arkkiherttuatar, prinsessa Astridin tytär.
  10. Laetitia Maria Belgian prinsessa ja Itävalta-Esten arkkiherttuatar, prinsessa Astridin tytär.
  11. Prinssi Laurent, kuningas Albert II:n kolmas lapsi.
  12. Prinsessa Louise (2004– ), prinssi Laurentin tytär.
  13. Prinssi Nicolas, prinssi Laurentin poika, prinssi Aymericin kaksoisveli.
  14. Prinssi Aymeric, prinssi Laurentin poika, prinssi Nicolasin kaksoisveli.

Erikieliset nimitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen kuningas on ranskaksi Philippe ja hollanniksi Filip. Viides kuningas on Baudouin ranskaksi ja Boudewijn hollanniksi. Kolme nimeä Leopold kantanutta kuningasta ovat ranskaksi Léopold ja hollanniksi Leopold.

Maan saksankieliset käyttävät yleensä ranskankielisiä nimiä, kuten myös ulkomaalaiset. Poikkeus on Leopold, josta on alettu yleisesti käyttää nimeä "Leopold", luultavasti saksalle ja englannille vieraan kirjaimen vuoksi.

Kuninkaat tunnetaan aina järjestysluvulla, vaikka nimi olisi ensimmäistä kertaa käytössä. Tämän vuoksi Baoudin oli kuningas Baudouin I, vaikka kuningas "Baudouin II:ta" ei ole (vielä) ollutkaan. Myös tämä käytäntö poikkeaa muista monarkioista.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgian kuningaskunta

State Coat of Arms of Belgium.svg
Tämä artikkeli on osa Belgian kuningaskunnan
poliittista elämää ja rakennetta
koskevasta kokonaisuudesta

Drapeau de la Belgique Yleistä Drapeau de la Belgique
Drapeau de la Belgique Liittovaltio Drapeau de la Belgique
Belgian perustuslaki
Liittohallitus
Belgian parlamentti
Oikeusjärjestelmä
BelgieGemeenschappenkaart.svg Liittovaltion osat BelgieGemeenschappenkaart.svg
Belgian alueet
Belgian kieliyhteisöt