Razzle

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nicholas Charles Dingley
Syntynyt 2. joulukuuta, 1960
Kuollut 9. joulukuuta, 1984
Taiteilijanimet Razzle
Kotipaikka Royal Leamington Spa, Englanti
Aktiivisena 1977 - 1984
Tyylilajit Glam punk
Punk
Rock
Hard Rock
Glam rock
Ammatit Muusikko
Soittimet Rumpali
Yhtyeet Hanoi Rocks
Marionette
Demon Preacher
The Dark
Fuck pigs
Thin Red Line
Levy-yhtiöt Johanna Records
Lick
Nippon Phonogram
CBS

Razzle, oikealta nimeltään Nicholas Dingley (2. joulukuuta 19609. joulukuuta 1984) oli suomalaisen rockyhtye Hanoi Rocksin englantilainen rumpali. Hän aloitti soittamisen Sex Pistolsin innoittamana Coventryssä 1977 ja liittyi Hanoi Rocksiin 1982. Razzle kuoli auto-onnettomuudessa Los Angelesissa kesken Hanoi Rocksin ensimmäisen Yhdysvaltain -kiertueen. Razzlea kyyditsi turmahetkellä humalassa ollut Mötley Crüe -yhtyeen laulaja Vince Neil. Razzlella oli myös vakavia huumeongelmia.

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nicholas Dingley syntyi 2. joulukuuta 1960 nuorelle yksinhuoltajaäidille, Patricia Ingramille, joka päätti antaa lapsensa adoptoitavaksi. Adoptio toteutettiin, ja Nicholasin ensimmäiset vuodet kuluivat Coventryn kaupungissa Midlandsissä perheen ainoana lapsena, adoptiovanhempinaan Henry ja Irene Dingley. Vuonna 1970 perhe muutti Binsteadin kylään Isle of Wightiin.

Nicholas aloitti rumpujen soiton Sex Pistolsin ja The Damnedin innoittamana vuonna 1977. Kotiseudullaan Binstedissa hän ehti soitti useissa pienissä kokoonpanoissa, joista yksi oli nimeltään Thin Red Line. Vuonna 1980 Razzle muutti Lontooseen, jossa hän soitti useissa mitättömiksi jääneissä punk -yhtyeissä.

Razzlen ensimmäinen nimeä saanut yhtye oli Nik Fiendin ennen Alien Sex Fiendiä perustama Demon Preacher. Yhtyeen kokoonpanoista ei ole tietoa, mutta varmaa on, että Razzle soitti niistä yhdessä.lähde? Demon Preacher:in ohella Razzle soitti levyttämäänkin päässeessä The Darkissa, joka miehen omin sanoin soitti raskasta punkkia, lähes heavy metalia. Vuonna 1981 Razzle nauhoitti The Darkin kanssa singlen The Masque / War Zone. Seuraavana vuonna yhtye julkaisi The Living End live-EP:n, joka nauhoitettiin yhtyeen viimeisellä keikalla Lontoon 100 Clubilla.

Hanoi Rocks[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Razzle törmäsi Hanoi Rocksiin ensimmäisen kerran Sounds-lehden sivuilla. Nähtyään yhtyeen myöhemmin esiintymässä ZigZag Clubilla, Razzle oli varma, että kyseessä on yhtye, johon hänen tulee ehdottomasti liittyä, ja hän pommitti sen jäseniä kärsimättömillä puhelinsoitoilla. Hanoi Rocksin sisäisen suhteiden tulehduttua Gyp Casino sai jättää yhtyeen Razzlen astuessa välittömästi hänen tilalleen. Vaikka Razzle esiintyy jo yhtyeen Self Destruction Blues -kokoelman kannessa, hän ei soita kyseisellä albumilla tahtiakaan.

Razzlesta tuli Hanoi Rocksin tärkeä elementti, sillä hän piti yhtyeen yhdessä vaikeiden aikojen ja jäsenten välisten ongelmien aikana. Vaikka yhtyeen jäsenet olivat kaikki vahvoja persoonallisuuksia, nousi Razzle silti esiin ainaisella huumorintajullaan. Hän pystyi heittämään vitsin tilanteessa kuin tilanteessa. Hänellä oli karismaa.

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1984 lopussa Hanoi Rocks oli ensimmäisellä Amerikan -kiertueellaan, kun Michael Monroe loukkasi esityksen aikana nilkkansa, jätti yhtye muutaman konsertin väliin. Tauon aikana Razzle päätti vierailla ystävänsä, Mötley Crüen laulajan, Vince Neilin luona Kaliforniassa.

8. joulukuuta Razzle vieraili Neilin kotona ja vietti päivän Redondo Beachilla. Hän ja Neil päättivät lähteä paikalliseen viinakauppaan Neilin uudella De Tomaso Panteralla. Neil ajoi ylinopeutta ja oli humalassa, ja menetti autonsa hallinnan osuen vastaan tulleeseen ajoneuvoon. Toisen auton kaksi matkustajaa loukkaantuivat vakavasti, mutta kaikkein pahimmin kävi Razzlen. Hänet vietiin South Beachin ensiapuun, mutta julistettiin kuolleeksi 8. joulukuuta kello 19:12 paikallista aikaa (Euroopassa oli jo 9. joulukuuta, jota pidetään Razzlen virallisena kuolinpäivänä). Hänet haudattiin Holy Cross Churchissa Binsteadissa 1984. Vince omisti Mötley Crüe kolmannen albumin Theatre of Painin Razzlelle.

Neilin versio tapahtuneesta löytyy Mötley Crüen kirjasta The Dirt, ja Andy McCoyn näkökannalta kirjasta Sheriffi McCoy.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]