Valdemar Liljeström

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vladimir (Valdemar) Liljeström (26. helmikuuta 1902 Pietari11. marraskuuta 1960) oli Metallityöväen Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja (1955–1960) ja kolmessa hallituksessa ministeri. Liljeström erosi SDP:n eduskuntaryhmästä vuonna 1958 ja siirtyi Työväen ja pienviljelijäin sosialidemokraattisen liittoon.

Liljeström oli voimakas johtaja joka noudatti Suomen Metallityöväen Liitossa 1950 – 1960-luvun puheenjohtajavaltaista linjaa. Liljeström oli toimissaan erittäin itsenäinen, eikä häntä voinut sanoa minkään ryhmän varsinaiseksi edustajaksi vaikka hänet skogilaiseksi mainittiin.lähde? Vastustajien puheissa väitettiin, että hän olisi jopa etääntynyt itse jäsenistöstä[1]. Valdemar Liljeström toivoi ammattiyhdistysliikkeen eheytymistä ja kannatti Veikko Helteen sovintoehdotusta ammattiyhdistysliikkeen kilpailevien ryhmien välille.

Valdemar Liljeström piti Metallityöväen Liittoa TPSL:n käsissä kommunistien valtausyrityksen aikana kylmän sodan ehkä kiivaimpina vuosina. Hän piti kommunistit poissa liiton päätöksenteosta joidenkin mielestä osin jopa epädemokraattisin keinoin.lähde? Liljeström oli poistanut kommunistit kokonaan muun muassa liiton työehtosopimusneuvottelukunnasta.

Valdemar Liljeströmillä oli hyvät suhteet työnantajajärjestöjen johtoon, josta oli hyötyä työmarkkinaneuvotteluissa. Hän allekirjoitti työnantajaosapuolten kanssa metallin piirissä ensimmäisen kaksivuotisen indeksiin sidotun työehtosopimuksen v. 1960. Liljeström hoiti myös suhteita ulkomaihin ja teki tästä syystä lukuisia ulkomaanmatkoja. Neuvostoliiton matkan seurauksena Liljeström valittiin edustamaan SML:a Neuvostoliiton kauppavalutuskunnan jäsenenä 1959.

Valdemar Liljeström kuoli astmakohtaukseen työmatkalla vuonna 1960. Hänen siunaustilaisuuteensa saapui surunvalitteluja yhteiskunnan kaikista kerroksista [2]. Onni Närvänen nostettiin hänen seuraajakseen Metallityöväenliiton johtoon Emil Skogin tuella, ohittaen Liljeströmin oman suosikin Esko Suikkasen.

Ministeriydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eino Ketola: Suomen Metallityöväenliitto 1961– 1983, s. 34 – 38, 43 – 45. Otava, 2007.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ketola 2007, s. 44.
  2. Ahjo 22/60

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Edeltäjä:
Matti Janhunen
Heikki Waris
Suomen sosiaaliministeri
19481949
1958
Seuraaja:
Tyyne Leivo-Larsson
Väinö Leskinen