Eini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee laulajaa. Einistä etunimenä kerrotaan artikkelissa Eini (nimi).
Eini Estradilla 30 vuotta -konsertti Vihreillä Niityillä 2007.

Eini (oik. Eini Hannele Pajumäki, o.s. Orajärvi, s. 29. syyskuuta 1960 Pello) on suomalainen laulaja. Hän tuli tunnetuksi vuonna 1978 laululla ”Yes Sir, alkaa polttaa”. Einin muita tunnettuja levytyksiä ovat ”Kesä ja yö”, ”Rakastua voisit aivan pikkuisen”, ”Xanadu”, ”Haloo hela Finland”, ”Monta monta yötä”, ”Kiitävän hetken hurma”, ”Tavataanko taas”, ”Olen neitsyt”, ”Kun kosket mua”, "Mä jään" ja "Sulle tuli faksi". Vuonna 2002 Eini sai ensimmäisen kultalevynsä kokoelmastaan Hitit ja vuonna 2012 sama kokoelma oli myynyt jo platinaa. Platinaa tuli niin ikään Finnhits-kiertue 2012 -kokoelmasta. Vuonna 2005 hän oli Iskelmä-Finlandia-ehdokkaana.[1][2]

Eini esiintyi omana itsenään elokuvassa Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984), jossa hän esitti kappaleensa ”Kesä ja yö”. Eini osallistui myös Finnhits-kiertueelle vuosina 2004–2005 yhdessä Markku Aron, Dannyn, Taiskan ja Kisun kanssa. Vuonna 2012 järjestettävälle uudelle Finnhits-kiertueelle osallistuvat Einin lisäksi Danny, Tapani Kansa, Frederik ja Vicky Rosti.[3]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eini Orajärvi varttui Pellossa maanviljelijäperheessä. Hän liittyi 14-vuotiaana pikkuveljensä perustaman Sailons-yhtyeen laulusolistiksi vuonna 1974. Yhtye keikkaili muun muassa Lapin hiihtokeskuksissa. Muun muassa Taiskan kappaleen ”Moi moi vain” sisältäneellä demonauhalla Eini sai Toivo Kärjeltä kutsun koelaulutilaisuuteen. Levytyssopimus varmistui koelauluissa esitetyn Katri Helenan ”Lintu ja lapsi” -kappaleen myötä.[1][2]

Eini muutti Helsinkiin 17-vuotiaana ja sai unohtaa saman tien harjoittelijapaikkansa hammashoitajana, sillä ensimmäinen single osoittautui läpilyönniksi. ”Yes Sir, alkaa polttaa” oli käännös Baccaran hitistä ”Yes Sir, I Can Boogie”, johon Irina Milan teki vanhaan lastenloruun pohjautuvat suomenkieliset sanat. Se julkaistiin marraskuussa 1978 ja siitä tuli listaykkönen. Eini levytti hieman myöhemmin myös toisen Baccara-hitin ”Cara mia” eli suomeksi ”Rakastua voisit aivan pikkuisen”. Sekin menestyi sijoittuen listalla seitsemänneksi kesäkuussa 1978. Laulajan ura sai vauhtia vuonna 1978 Tapani Kansan kesäkiertueelta Summer night special, jossa Eini esiintyi vierailijana. Yksinkertaisesti Einiksi nimetty debyyttialbumi ilmestyi samana vuonna. Esikoisalbumilta muistetaan Baccara-käännösten ohella levytykset ”Vielä jossain kohdataan”, ”Kapteeni Aika” ja ”Vie vain”, jonka Eini levytti uudelleen vielä vuonna 1998. Tapani Kansan kesäkiertueen jälkeen Einin taustalle koottiin oma yhtye, Pantterit.[1][2]

Vuonna 1979 Eini levytti toisen albuminsa Laululintunen, jolta suurimmaksi hitiksi nousi ”Vetonaula”. Niin ikään ”Avaruuslaiva 109” on jäänyt elämään. 1980-luvulle tultaessa laulajan imago muuttui sporttisemmaksi ja musiikkityyli vakiintui diskoiskelmiin. Alkuvuodesta 1980 Einiltä julkaistiin käännös Olivia Newton-Johnin ja Gene Kellyn musiikkielokuvan Xanadu nimikkokappaleesta. Menestystä tuli myös ”Rajana taivas” -levytyksellä, joka oli Raha-automaattiyhdistyksen jukeboxilistan kolmannella sijalla tammikuussa 1982. Vuoden 1981 Syksyn Sävelessä Einin ”Kulta rakas” ei läpäissyt esikarsintaraatia, mutta nousi hitiksi Syksyn Sävelen satoa -ohjelman myötä. Nämä levytykset ovat albumilta Eini & Lady (1981). Heinäkuussa 1982 Einin levytys ”Haloo hela Finland” menestyi niin ikään myyntilistalla yltäen yhdeksännelle sijalle. Kesäkuussa 1982 Eini osallistui myös Bulgariassa järjestetyille Golden Orfeus -laulufestivaaleille ja esitti siellä muun muassa englanninkielisen version ”Anywhere you want” neljännen albuminsa nimikkoraidasta ”Jossakin, jos haluat”.[1][2]

Vuonna 1983 julkaistiin Einin viides studioalbumi Aika pakkaus, jonka tuotti Jori Sivonen. Monien muiden Einin 1980-luvun albumien tavoin valtaosan levyn sanoituksista kirjoitti Raul Reiman. Tunnetuimmiksi tältä levyltä ovat tulleet levytykset ”Vie, vie, vie”, joka on käännös vuoden 1983 Israelin euroviisuedustajan Ofra Hazan kappaleesta ”Hi”, Audrey Landers -hitin ”Manuel Goodbye” suomenkielinen käännös ”Tavataanko taas” ja ”Me kaksi matkalla Tukholmaan”. Albumilla on myös Sivosen ja Reimanin yhteistyössä syntynyt hitti ”Kiitävän hetken hurma”, jolla Einiä vietiin Japanin markkinoille vuonna 1983. Single julkaistiin Japanissa suomenkielisen version ohella myös englanniksi nimellä ”Moment of Ecstasy”. Varsinainen hitti kappaleesta tuli Japanissa vuonna 1984 vasta 17-vuotiaan Yōko Nagayaman ensi levytyksenä, jonka japaninkielinen nimi on ”Haru wa sara sara”.

Vuonna 1984 Eini esiintyi ensimmäistä kertaa myös valkokankaalla, kun hänellä oli cameo-rooli Uuno Turhapuro -elokuvassa Uuno armeijan leivissä vuonna 1984. Kyseessä on kaikkien aikojen menestynein Turhapuro-elokuva, joka keräsi elokuvateattereihin yli 700 000 katsojaa. Elokuva on vuosien saatossa tehnyt Einin kabinettikohtauksessa esittämästä ”Kesä ja yö” -kappaleesta yhden laulajan suurimmista hiteistä. Levytyksen alkuperäisversio on julkaistu Finnhits-kiertue 2012 -kokoelmalevyllä. Tätä ennen se oli julkaistu ainoastaan Kellot käy -singlen b-puolena.[1]

Einin imagoon on kuulunut jo ensimmäisestä levytyksestä lähtien energisyys ja eroottisuus, joita vahvistivat entisestään vuonna 1985 julkaistun albumin Eini käännöskappaleet, kuten ”Tyydytys” (Laura Braniganin ”Satisfaction”) ja ”Olen neitsyt” (Madonnan ”Like A Virgin”). 1980-luvun lopulla tangokuninkaallisten ja yleisen trendin mukaisesti Eini muutti tietoisesti tyyliään ja siirtyi diskoiskelmistä perinteisten ikivihreiden pariin. Lauantai-illan tyttö julkaistiin 1989 ja se sisältää muun muassa Tamara Lundin, Tapio Rautavaaran ja Topi Sorsakosken levytyksiä uusina sovituksina. Levyn tuotti Jaakko Salo ja siltä julkaistut singlet ”Lauantai-illan tyttö” ja ”Rakkauden satu” tulivat suosituiksi Einin levytyksinä. Levyllä on mukana myös ”Sua liikaa rakastan”, jota kuullaan edelleen Einin keikkaohjelmistossa ja josta Anita Hirvonen teki oman coverinsa vuonna 2008.[4][1]

Einiltä ilmestyi 1990-luvulla kolme levyä. Myös levy-yhtiö vaihtui. Sydän onnea soi -levyltä (1994) muistetaan parhaiten radioiden soittolistoille kohonnut ”Nukuitko sä kulta jo?”. Keväällä 1996 Eini osallistui Suomen euroviisukarsintoihin Kari Sallin säveltämällä kappaleella ”Aina sun luonas” ja sijoittui seitsemänneksi. Samana vuonna ilmestyi ehdokaskappaleen nimeä kantava kokopitkä levykin, jolta nousi hitiksi Turkka Malin sanoittama ”Yön jälkeen”. Suosiota sai myös Tauskin Einille tekemä ”Tahdon rakastaa” samalta levyltä.[1][2]

Uuden vuosituhannen alun jälkeen Eini on palannut jälleen discoiskelmien pariin. Vuonna 2002 Poptorin kokoelma Hitit myi parissa kuukaudessa kultaa eli yli 15 000 kappaletta. Kokoelma on myynyt tasaisesti ja yli 30 000 myydyn levyn ylittämisestä Einille myönnettiin Hitit-kokoelmasta platinalevy marraskuussa 2012. Kokoelman menestyksen jälkeen julkaistiin 2003 Live! ja useita discopoljentoisia singlejä, kuten uudelleenlämmitys Nisa Sorayan hitistä ”Huone 105” (2003) ja Iskelmä-Finlandia-ehdokkuuden myötä listahitiksi kivunnut ”Kun kosket mua” (2005) ja 2000-luvun puolella harvinaiseksi lajiksi käyneisiin euroviisukäännöksiin lukeutuva ”Kerro mulle” (2005).[1][2]

Vuonna 2011 Eini teki vahvan paluun myös levyrintamalla. Hän teki sopimuksen KHY Suomen Musiikin kanssa. ”Mä jään” -single ilmestyi huhtikuussa. ”Mä jään” meni suoraan Radio Suomen soittolistan kärkeen ja myöhemmin kesällä Iskelmän listan ykköseksi. Samanniminen Risto ”Ripa” Eskolinin tuottama albumi ilmestyi syyskuun lopussa 2011, ja sen myötä Eini palasi yli 33 vuoden tauon jälkeen Suomen viralliselle albumilistalle. Sijoitus oli parhaimmillaan 27. Levyltä on ilmestynyt vielä syyskuussa toinen single ”Älä menetä mua” ja tammikuussa 2012 ”Saisit haudatun kuun”. Albumilla mukana oleva ”Kevätaurinko” oli niin ikään syksyllä 2011 Radio Suomen soitetuimpien listalla pari kuukautta sijoittuen parhaimmillaan neljännelle sijalle. Vuonna 2012 Dna:n mainokseen tehdystä kertosäkeestä tuli niin suosittu, että sen pohjalta tehtiin tuorein Eini-hitti Sulle tuli faksi. 2000-luvulla Eini on keikkaillut Boogie-nimisen yhtyeen kanssa.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studiolevyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eini (Finnlevy 1978)
  • Laululintunen (Finnlevy 1979)
  • Eini & Lady (Finnlevy 1981)
  • Jossakin jos haluat (Finnlevy 1982)
  • Aika pakkaus (Finnlevy 1983)
  • Eini  (Finnlevy 1985)
  • Lauantai-illan tyttö (Finnlevy 1989)
  • Sydän onnea soi (Ensio Music 1994)
  • Aina sun luonas (Ensio Music 1996)
  • Tule vain (AGM-Good Music Oy 1998)
  • Mä jään (KHY Suomen Musiikki Oy 2011)
  • Vähän kipeää (KHY Suomen Musiikki Oy 2014)

Kokoelmat ja livet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ota kii jos saat (Kasettikokoelma, sis. 14 hittiä, Finnlevy 1983)
  • Eini (LP-kokoelma, sis. seitsemän lisäkappaletta, Fazer Finnlevy 1990)
  • 20 suosikkia – Yes sir, alkaa polttaa (Warner 1996)
  • Hitit (Poptori 2002)
  • Live! (P-Production 2003)
  • Tähtisarja – 30 suosikkia (sis. uusina singlet Kun kosket mua ja Kerro mulle, vuoden 2005 version hitistä Kesä ja yö ja kaikki Einin levyttämät euroviisukäännökset, Warner 2006)

Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Yes Sir, alkaa polttaa / Kotiseutu (Finnlevy, FS 49) (11/1977)
  • Vielä jossakin kohdataan / Rakastua voisit aivan pikkuisen (Finnlevy, FS 55) (1978)
  • Vetonaula / Laululintunen (Finnlevy, FS 82) (1979)
  • Kuinka rakastan Travoltaa / Superman (Finnlevy, FS 96) (1979)
  • Xanadu / Ota kii jos saat (Finnlevy, FS 123) (1980)
  • Liian pian ilta päättyy / Rajana taivas (Finnlevy, FS 135) (1981)
  • Haloo hela Finland / Pasadena (Finnlevy, FS 157) (1982)
  • Jossakin, jos haluat / Pikku nainen (Finnlevy, FS 155) (1982)
  • Aika pakkaus / Kultasein (Finnlevy, FS 167) (1982)
  • Elämäni mies / Vie vie vie (Finnlevy, FS 180) (1983)
  • Je t'aime je t'aime / Kiitävän hetken hurma (Finnlevy, FS 184) (1983)
  • Kellot käy / Kesä ja yö (Finnlevy, FS 189) (1984)
  • Tyydytys / Olen neitsyt (Finnlevy, FS 197) (1985)
  • Lauantai-illan tyttö / Hyväile, hyväile vaan (Finnlevy, FS 219) (1989)
  • Joutsenet / Rakkauden satu (Finnlevy, FS 222) (1989)
  • Lyhyt rakkaustarina / Aika eron kyynelten (Ensio Music, SESCD 144) (1993)
  • Yön jälkeen / Tahdon rakastaa (Ensio Music, SESCD 164) (1995)
  • Tule vain / Kaiken kauniin rinnalla (AGM-Good Music Oy, AGM0498) (1998)
  • Sama ilta (AGM-Good Music Oy, AGMCD0699) (1999)
  • Huone 105 (P-Production, PJPCD-102) (12/2003)
  • Joulun toive (Sollenic Oy, SLCDS-1001) (12/2003)
  • Ajatusleikki (P-Production, PJPCD-103) (9/2004)
  • Kun kosket mua (P-Production, PJPCD-104) (4/2005)
  • Kesä ja yö / Suoraan suoneen / Huone 105 (remix) (P-Production, PJPCD-105) (5/2005)
  • Kerro mulle (Einimusic, EPJCD-101) (10/2005)
  • Kuumia tuulia (Motley, MOTCD-196) (5/2007)
  • Kesä ja yö 2010 (Einimusic, EMCD-102) (5/2010)
  • Mä jään (KHY Suomen Musiikki Oy, KHYCD-102) (4/2011)
  • Älä menetä mua (KHY Suomen Musiikki Oy, KHYCD-102) (9/2011)
  • Saisit haudatun kuun (KHY Suomen Musikki Oy, KHYCD-102) (1/2012)
  • Sulle tuli faksi (KHY Suomen Musiikki Oy, KHYCD-102) (6/2012)
  • Luulitko että (KHY Suomen Musiikki Oy, KHYCD-102) (5/2013)

Muut levytykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Joulupukin maa (Mm. kokoelmalla Soiva joulumaa, Finnlevy 1978)
  • Juuri sitä minä kaipaankin (Kokoelmalla Kesähitit, Finnlevy 1984)
  • San Franciscoon (Kokoelmalla Finnhits, Finnlevy 1986)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Tony Latva, Petri Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas, s. 61–62. WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3.
  2. a b c d e f Pennanen, Timo: Sisältää hitin, s. 136. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 978-951-1-21053-5.
  3. Iskelmä.fi
  4. Apu

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]