Enok Rytkönen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Enok Aron Rytkönen (5. maaliskuuta 1874 Kontiolahti1. kesäkuuta 1960 Hämeenlinna) oli suomalainen kirjakauppias, harrastajavalokuvaaja ja lasten kuvakirjojen tekijä ja kääntäjä. Hän toimi myös valokuvaajana.[1]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rytkösen vanhemmat olivat Sippolan kirkkoherrana toiminut Aron Johan Rytkönen ja Natalia Vilhelmina, o.s. Europaeus. Hän kävi oppikoulua ensin Joensuun lyseossa ja vuodesta 1885 Hämeenlinnan normaalilyseossa. Vuonna 1889 Rytkönen siirtyi kirjakauppa-apulaiseksi Clouberg & Co:n kirjakauppaan Viipuriin. Hän osti vuonna 1900 Hämeenlinnan kirjakaupan jota hän sitten piti 60 vuotta aina kuolemaansa saakka.

Rytkönen oli innokas valokuvaaja ja hän tallensi kuviinsa ihmisiä ja maisemia Hämeenlinnan seudulta 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Hän toimi myös lehtikuvaajana Hämeenlinnassa 1920- ja 1930-luvuilla ja hänen uutiskuviaan julkaistiin Suomen Kuvalehdessä. Rytkönen myi kirjakaupassaan myös valokuvaustarvikkeita.

Rytkönen kirjoitti erityisesti 1800- ja 1900-luvun vaihteessa runotekstejä moniin lapsille tarkoitettuihin kuvakirjoihin. Hän laati runoja ja kronikoita myös erilaisiin juhlatilaisuuksiin kuten syntymäpäiville, häihin ja hautajaisiin.

Rytkönen oli perustamassa 1903 Suomen Kirjakauppiasyhdistystä ja oli sen johtokunnan jäsen 54 vuoden ajan joista puheenjohtajana 22 vuotta. Hän kuului myös 23 vuoden ajan Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoon ja oli Suomen Paperikauppiasliiton johtokunnan jäsen. Rytkönen oli mukana suojeluskunnassa ja hän osallistui vielä syksyllä 1939 65-vuotiaana vapaaehtoisena Kannaksen linnoitustöihin. Rytkönen tunnettiin myös urheilijana - hän harrasti erityisesti hiihtoa ja uintia.

Enok Rytkönen oli naimisissa Elin (Ella) Leontine Wendelinin kanssa. He saivat yhteensä yhdeksän lasta joista seitsemän selvisi aikuisikään. Vanhin lapsista oli everstiluutnanatti Ilmari Rytkönen.

Enok Rytkönen kuoli 1. kesäkuuta 1960 sairauskohtaukseen ollessaan uintimatkalla Vanajavedellä.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ainon hyvät toverit : kuvakirja kaunehin. Clouberg ja K., Viipuri 1890-luvulla
  • Kolme meripoikaa ja muita pieniä pakinoita pikku lapsille, tekstin kirj. Enok Rytkönen. Clouberg ja K., Viipuri 1896-1900
  • Kukko kiekuu! : kuvakirja Enok Rytkösen kirjoittamilla värssyillä. Clouberg ja K., Viipuri 1897
  • Mitä 10 pennillä saa, kuvakirja, osat 1-6. Clouberg ja K., Viipuri 1898
  • Satu kuudesta joutsenesta : kuvallinen satu, tekstin kirj. Enok Rytkönen. Clouberg ja K., Viipuri 1898
  • Karlberg Aulanko, valokuva-albumi, julkaistu 1900-luvun alussa.
  • Nuorisoseura-asiasta : Suur-Savon nuorisoseurain yleiskokouksessa annettuja lausuntoja ja tehtyjä päätelmiä, koonnut Enok Rytkönen. O. B. Blomfelt, Mikkeli 1905
  • Satu pienestä pianonsoittajasta : juttu julmasta jalopeurasta ja liukkaasta Lasku-Liisasta, runo-asuun asetti Enok Rytkönen. Victor Hoving , Viipuri 1906-1910
  • Tässä näkee pientä väkee! : kuvakirja, runot sepitti Enok Rytkönen. U. W. Telén & C:o, Kuopio 1906-1910
  • Kertomus koulupojasta Maalarin Maija ja kiukkuinen Kaija, kuvakirja. - runoasuun asetti Enok Rytkönen. Victor Hoving , Viipuri 1907
  • Kesäkuvaa kuusitoista : kuvakirja, runot sepitti Enok Rytkönen. U. W. Telén & C:o, Kuopio
  • Pikku-Matin marjamatka, kuvat piirtänyt Elsa Beskow. Otava 1938
  • Pienokaisten sienikirja, kuvat S. Aspelin. Otava 1947

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Enok Rytkönen ( s. 1874, k. 1960 ) kukakuvasi.valokuvataiteenmuseo.fi. Viitattu 29.2.2024.