Alpo Marttinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Everstiluutnantti Alpo Marttinen oli tunnetuimpia asekätkijöitä.

Alpo Kullervo Marttinen (4. marraskuuta 1908 Alatornio20. joulukuuta 1975 Falls Church, Virginia, Yhdysvallat) oli suomalainen Mannerheim-ristin ritari numero 163 ja eversti sekä Suomen että Yhdysvaltain armeijassa.[1][2] Hänet nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 4. joulukuuta 1944.[3]

Perhe ja opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marttisen vanhemmat olivat junailija Albin Marttinen ja Lovisa Kuitunen. Hänen puolisonsa oli Lea Mirjam Järvenpää, joka kuoli Yhdysvalloissa 23. marraskuuta 2007.[4] Marttinen kirjoitti ylioppilaaksi Tornion yhteislyseosta vuonna 1927.[2] Hänen veljiään olivat jääkäriluutnantti Einar Marttinen ja kirkkoherra Olli Marttinen.

Sotilasura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marttinen suoritti reserviupseerikurssi 14:n 1927-1928 ja jatkoi kadettikurssille 11 1928-1930. Hän palveli 1928 KTR 2:ssa ja 1930-1933 KKR:ssä nuorempana upseerina. Kadettikoulussa hän opetti 1933-1934. Taistelukoulun luutnanttikurssin Marttinen kävi 1934. Pohjan Rykmentissä hän palveli adjutanttina sekä komppanianvarapäällikkönä 1934-1936. Sotakorkeakoulun yleisen osaston kurssin 13 hän suoritti 1936-1938. Kemin sotilaspiirin esikunnassa hän oli toimistoupseerina 1938-1939.

Talvisodan ajaksi Marttinen palveli Hjalmar Siilasvuon 9. divisioonan esikuntapäällikkönä Pohjois-Suomessa. Välirauhan aikana hän oli toimistopäällikkönä III. armeijakunnan esikunnan operatiivisessa toimistossa. Jatkosodan sytyttyä Marttinen toimi IV. armeijakunnan esikunnassa toimisto- ja osastopäällikkönä 1941-1942. 17. divisioonan esikuntapäällikkönä hän oli 1942-1943. Ruotsinkielisen jalkaväkirykmentti 61:n komentajana Marttinen toimi 30.10.1942 - 7.10.1944. Vuoden 1944 syksyllä Marttinen toimi jälleen Siilasvuon III. armeijakunnan esikuntapäällikkönä Lapin sodassa. Sodan jälkeen Marttinen toimi Keski-Suomen sotilasläänin esikuntapäällikkönä 1944-1945, Vaasan sotilaspiirin päällikkönä 1945 sekä JR 6:n komentajana.

Ylennykset: Reservivänrikki 30.8.1928, vänrikki 16.5.1930, luutnantti 22.4.1932, kapteeni 16.5.1938, majuri 9.11.1940, everstiluutnantti 10.11.1941, eversti 23.6.1944.

Asekätkentäjuttu, AKS ja maastalähtö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marttinen oli asekätkentäjutun avainhenkilöitä[5] ja kuului Akateemiseen Karjala-Seuraan (AKS).[6] Marttisen johtamaa Suomesta sodan jälkeen poistuneiden ja Yhdysvaltain armeijaan värväytyneiden miesten ryhmää on kutsuttu "Marttisen miehiksi".

Marttinen elokuvassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilkka Heiskanen näytteli Marttista Åke Lindmanin elokuvassa Framom främsta linjen (Etulinjan edessä) (2004).[7][8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hurmerinta–Viitanen 2004: 258.
  2. a b Marttinen, Alpo Kullervo. Mannerheim-ristin ritarit. Viitattu 5.7.2010.
  3. Karhunen 1972: 201.
  4. Alpo Marttisen leski kuoli USA:ssa Iltasanomat. Viitattu 5.7.2010.
  5. Kairinen 1994: 15–37
  6. Vihan veljistä isänmaan rakentajiksi Elämäkerrasto esittelee parhain päin Akateemisen Karjala-Seuran perintöä Helsingin Sanomat Kulttuuri. Viitattu 5.7.2010.
  7. Elokuvan tarina lyhyesti Etulinjanedessa.fi Viitattu 5.7.2010.
  8. Etulinjan edessä Elonetissä

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tuunainen, Pasi: Marttinen: Kahden armeijan soturi. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-25907-7. (suomeksi)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]