New Yorkin metro

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
New York Subway
MTA New York City Subway logo.png
Sijainti New York, Yhdysvallat
Avattu 27. lokakuuta 1904
Pituus 355 km
Asemia 468
Linjoja 24
Matkoja päivässä 5 076 000 (2006)[1]

 

New Yorkin metro on metrojärjestelmä New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Asemia on yhteensä 468, joista maanalaisia on noin 60 prosenttia.[1] Pituutta koko rataverkolla on yhteenlaskettuna 355 kilometriä, mistä 40 % on maan pinnalla. New Yorkin metro on yksi harvoista ympärivuorokautisesti toimivista metrojärjestelmistä.

Järjestelmän omistaa New Yorkin kaupunki ja sitä hoitaa New York City Transit Authority (NYCTA), joka on Metropolitan Transportation Authority of the State of New York'n (MTA) tytäryhtiö.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1912 BMT:n-linjakartasto

Ensimmäinen varsinainen metrolinja New Yorkissa avattiin 27. lokakuuta 1904. 14,7 kilometriä pitkällä linjalla oli aluksi 28 asemaa. Linja ulottui kaupungintalolta (City Hall) 145. kadulle ja Broadwaylle. Linjaa liikennöi Interborough Rapid Transit Company (IRT), vaikkakin New Yorkin kaupunki oli rahoittanut ja rakennuttanut linjat. IRT:n liikennöimät reitit saavuttivat vuonna 1905 Bronxin, 1908 Brooklynin ja 1915 Queensin. New Yorkissa oli kuitenkin jo ennen ensimmäistä varsinaista metrolinjaa ollut jo yksityisten tahojen rahoittamaa ja liikennöimää raideliikennettä. Ennen metroa olikin ns. ilmarata tärkein joukkoliikennemuoto New Yorkissa. Monet näistä eri raidejärjestelmistä kuitenkin liitettiin myöhemmin osaksi New Yorkin metrojärjestelmää.

South Ferryn metroasema toimii 1 linjan pääteasemana
New Yorkin metron kartta

Ensimmäiset New Yorkin metrolinjat rakennettiin ns. cut-and-cover-menetelmällä. Tunnelia varten kaivetaan ensin kuoppa, jonka yllä mahdollisesti olleet rakennelmat ja kadut rakennetaan uudelleen, kun tunneli on valmis. Menetelmä on toimiva lähinnä lähellä pintaa ja soramaassa kulkevien tunnelien osalta. Myöhemmin kuitenkin on käytetty erityisiä koneita tunneleiden poraamiseen.

Samaan aikaan IRT:n liikennöimien linjojen kanssa metroverkostoa rakensi julkisella rahoituksella myös Brooklyn Rapid Transit Company (BRT). New Yorkin kaupunki alkoi 1900-luvulla liikennöimään joitakin uusia linjoja itsekin, ilman yhteistyötä yksityisten yritysten kanssa. BRT:n hankkinut Brooklyn-Manhattan Transit Corporation (BMT) ja IRT siirtyivät New Yorkin kaupungin omistukseen vuonna 1940, jolloin kaupungin raideliikenneverkosto oli täysin kaupungin hallinnassa. Vuonna 1953 liikenne siirtyi New Yorkin osavaltion hallitseman New York City Transit Authorityn hoidettavaksi. NYCTA tunnetaan nykyisin nimellä MTA New York City Transit ja se hoitaa kaikkea kaupunkiliikennettä New Yorkin alueella.

Huolimatta yhtenäistämisestä lyhenteet IRT ja BMT/IND ovat edelleen käytössä järjestelmän eri osien nimityksenä.

Linjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavanomainen metron sisäänkäynti 168th Streetillä.

Useilla asemilla on monia laitureita useita linjoja varten. Koska metrolinjoilla kulkee myös pysäkkejä ohittavia junia kauempaa tulevien matka-ajan lyhentämiseksi, monilla asemilla on raiteet myös hitaamman junan ohittaville junille. Asemien laitureiden pituus on useimmiten 150–190 metriä.lähde? Hyvin harvat New Yorkin metroasemista sopivat liikuntarajoitteisille. Asemilla on yleensä kioskeja, joilta voi ostaa muun muassa elintarvikkeita ja lehtiä.

Metroasemia käytetään myös taiteen tuomiseen esille. Asemilla on esillä erilaisia taideteoksia, kuten valokuvia, julisteita, mosaiikkiteoksia ja veistoksia. Myös elävää musiikkia esitetään asemilla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b (mukaan lukien Staten Island Railway) "MTA Subway Fast Facts" Luettu 10.7.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

·