New Yorkin metro

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
New York Subway
Kaupunki New York, Yhdysvallat
Avattu 27. lokakuuta 1904
Pituus 1355 km
Asemia 468
Linjoja 26
Matkoja päivässä 5 076 000 (2006)[1]
South Ferryn metroasema toimii 1- ja 9-linjojen pääteasemana
New Yorkin metron kartta

New Yorkin metro on maailman suurin metrojärjestelmä. Sen omistaa New Yorkin kaupunki ja sitä hoitaa MTA (Metropolitan Transportation Authority). Asemia on yhteensä 468, joista maanalaisia on 277. Pituutta koko rataverkolla on yhteenlaskettuna 1355 kilometriä, mistä 40% on maan pinnalla. New Yorkin metro on yksi harvoista ympärivuotisesti ja ympärivuorokautisesti toimivista metrojärjestelmistä. Manhattanilla se kärsii edelleen syyskuun 11. päivän iskuista.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Vuoden 1912 BMT:n-linjakartasto

Ensimmäinen varsinainen metrolinja New Yorkissa avattiin 27. lokakuuta 1904. 14,7 km pitkällä linjalla oli aluksi 28 asemaa. Linja ulottui kaupungintalolta (City Hall) 145. kadulle ja Broadwaylle. Linjaa liikennöi IRT, Interborough Rapid Transit Company, vaikkakin New Yorkin kaupunki oli rahoittanut ja rakennuttanut linjat. IRT:n liikennöimät reitit saavuttivat vuonna 1905 Bronxin, 1908 Brooklynin ja 1915 Queensin. New Yorkissa oli kuitenkin jo ennen ensimmäistä varsinaista metrolinjaa ollut jo yksityisten tahojen rahoittamaa ja liikennöimää raideliikennettä. Ennen metroa olikin ns. ilmarata tärkein joukkoliikennemuoto New Yorkissa. Monet näistä eri raidejärjetelmistä kuitenkin liitettiin myöhemmin osaksi New Yorkin metrojärjestelmää.

Ensimmäiset New Yorkin metrolinjat rakennettiin ns. cut-and-cover-menetelmällä. Tunnelia varten kaivetaan ensin kuoppa, jonka yllä mahdollisesti olleet rakennelmat ja kadut rakennetaan uudelleen, kun tunneli on valmis. Menetelmä on toimiva lähinnä lähellä pintaa ja soramaassa kulkevien tunnelien osalta. Myöhemmin kuitenkin on käytetty erityisiä koneita tunneleiden poraamiseen.

Samaan aikaan IRT:n liikennöimien linjojen kanssa metroverkostoa rakensi julkisella rahoituksella myös Brooklyn Rapid Transit Company (BRT). New Yorkin kaupunki alkoi 1900-luvulla liikennöimään joitakin uusia linjoja itsekin, ilman yhteistyötä yksityisten yritysten kanssa. BRT:n hankkinut BMT (Brooklyn-Manhattan Transit Corporation) ja IRT siirtyivät New Yorkin kaupungin omistukseen vuonna 1940, jolloin kaupungin raideliikenneverkosto oli täysin kaupungin hallinnassa. Vuonna 1953 liikenne siirtyi New Yorkin osavaltion hallitseman New York City Transit Authorityn hoidettavaksi. NYCTA tunnetaan nykyisin nimellä MTA New York City Transit ja se hoitaa kaikkea kaupunkiliikennettä New Yorkin alueella.

Huolimatta yhtenäistämisestä lyhenteet IRT ja BMT/IND ovat edelleen käytössä järjestelmän eri osien nimityksenä.

[muokkaa] Asemat

Tavanomainen metron sisäänkäynti 168th Streetillä.

Useilla asemilla on monia laitureita useita linjoja varten. Koska metrolinjoilla kulkee myös pysäkkejä ohittavia junia kauempaa tulevien matka-ajan lyhentämiseksi, monilla asemilla on raiteet myös hitaamman junan ohittaville junille. Asemien laitureiden pituus on useimmiten 150-190 metriä. Hyvin harvat New Yorkin metroasemista sopivat liikuntarajoitteisille. Asemilla on yleensä kioskeja, joilta voi ostaa mm. elintarvikkeita ja lehtiä.

Metroasemia käytetään myös taiteen tuomiseen esille. Asemilla on esillä erilaisia taideteoksia, kuten valokuvia, julisteita, mosaiikkiteoksia ja veistoksia. Myös elävää musiikkia esitetään asemilla.

[muokkaa] Lähteet

  1. (mukaan lukien Staten Island Railway) "MTA Subway Fast Facts" luettu 10. heinäkuuta 2007.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta New Yorkin metro.

Henkilökohtaiset työkalut