Baari (liike)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Baaritiski.

Baari on juomia ja virvokkeita tarjoava ravintola tai ravintolan osa, jossa istutaan korkean myyntipöydän (baaritiskin) ääressä.[1] Tavallisesti baarissa myydään ja tarjoillaan juomia heti nautittavaksi. Baarit eroavat alkoholimyymälöistä, joissa juomia myydään muualla nautittavaksi. Usein baari on osa ruokaravintolaa tai hotellien aulan yhteydessä. Baareissa työskentelee baarimestareita ja tarjoilijoita.

Alkoholilaki jakaa Suomessa alkoholitarjoilun kolmeen luokkaan (suluissa puhekielen ilmaisut): [2]

  • Käymisteitse valmistetut enintään 4,7 % etyylialkoholia sisältävät juomat (keskiolut-lupa, C)
  • Miedot, enintään 22 % etyylialkoholia, (väkevät viinit, B)
  • enintään 80 % etyylialkoholia (A-lupa)

Suomessa sanaa ”baari” on käytetty myös pienestä kahvilasta tai ruokalasta, jollaisia ovat olleet esimerkiksi Matkahuollon, huoltoasemien ja Valion baarit. Perinteisesti baareissa saattoi olla keskiolut-lupa ja varsinaisissa ravintoloissa A-lupa. Vastaava tarjonta ulkomaisissa ravintoloissa on ollut kahviloissa. Nykyisin sanalla saatetaan tarkoittaa myös yökerhoa tai pubia.

Savuttomat baarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tupakoinnin torjunnassa on kiinnitetty huomiota siihen, että Suomessa tupakointi on edelleen sallittua ravintoloiden sisätiloissa olevissa tupakointitiloissa. Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen toimintaohjeissa sopimuksen jäsenmaita kehotetaan luomaan lainsäädännön keinoin täysin savuttomia ympäristöjä, joissa ei ole erillisiä tupakointitiloja.[3] Tupakointikieltoa on vaadittu laajennettavaksi ravintoloiden terasseille ja sisäänkäyntien lähelle.[4] Ravintoloitsijalla on mahdollisuus itse kieltää terassilla tupakoiminen. Savuttomuus voi olla ravintolalle kilpailuvaltti.[5]

Melu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baareissa soiva kovaääninen musiikki lisää ja vauhdittaa alkoholin juontia, mihin lienee yhtenä syynä taustamelun haitallinen vaikutus sosiaaliseen vuorovaikutukseen.[6]

Useissa baareissa on vaarallisen korkea melutaso. Melun rajana pidetään 85 desibelin keskiarvoa. Kuulovaurio voi syntyä jo 15 minuutin oleskelusta 100 desibelin äänenvoimakkuudessa ilman korvien suojausta. Näin korkea melutaso on useissa karaokeravintoloissa.[7][8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Finlex, Alkoholilaki
  3. Kohti savutonta Suomea, s. 33.
  4. Ruotsissa halutaan kieltää tupakointi myös terasseilla Helsingin sanomat. 1.6.2009. Viitattu 23.1.2013.
  5. Arbelius, Jenni: Tupakointi ravintolan terassilla ei ole itsestään selvä asia Turun sanomat. 1.6.2009. Viitattu 23.1.2013.
  6. Nicolas Guéguen, Céline Jacob, Hélène Le Guellec, Thierry Morineau & Marcel Lourel: Sound Level of Environmental Music and Drinking Behavior: A Field Experiment With Beer Drinkers. Alcoholism: Clinical and Experimental Research, 21.7.2008
  7. Vaarne, Ville: Kuulovaurio uhkaa: Näin kovaa soi musiikki karaokeravintoloissa Tampereella Aamulehti. 12.4.2012. Viitattu 23.1.2013.
  8. Pub Lily. 5.6.2012. Viitattu 23.1.2013.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aho, Kimmo & Autti, Niko & Siitonen, Timo: Mikosta mestariksi: Baarityön käsikirja. Helsinki: Restamark, 2009. ISBN 978-951-9185-58-3.
  • Olsson, Björn: Baarimestari: Käsikirja kaikkiin baareihin. (Bartender, 2002.) Suomentanut Ilona Sevelius. Karkkila: Kustannus-Mäkelä, 2003. ISBN 951-882-356-1.
  • Villberg, Kari: Baarikirja. Helsinki: Mixtec, 2000. ISBN 952-91-1852-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.