Ateria

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Ferdinand I aterialla vuonna 1558

Ateria on syömishetki, jolloin nautitaan ruokaa. Aterioille on yleensä varattu tietty hetki päivästä. Aterioita tarjoillaan kotona, ravintoloissa tai kahviloissa. Myös erikoistilaisuuksissa, kuten syntymäpäivillä, häissä ja vuosijuhlissa tarjoillaan yleensä ateria. Suomessa myös kouluissa tarjoillaan oppilaille vähintään yksi ateria päivässä.

Päivittäiset ateriat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri hetkinä nautituilla aterioilla on eri nimet:

  • Aamiainen syödään yleensä noin kahden tunnin sisällä heräämisestä.
  • Brunssi on myöhäisaamun ateria, vähän isompi kuin aamiainen ja yleensä korvaa aamiaisen ja lounaan.
  • Lounas on lämmin ateria, joka syödään puoleltapäivin.
  • Välipala syödään alkuiltapäivästä, ja se on yleensä kylmä. Välipalan syönti on yleistä kasvuikäisille lapsille.
  • Päivällinen on lämmin ateria, joka nautitaan yleensä töiden tai koulun jälkeen.
  • Illallinen nautitaan nimensä mukaan illalla. Illallinen on usein johonkin tapahtumaan liittyvän tai muuten juhlallisen iltaruokailun nimi. Sana voi tarkoittaa myös koko tapahtumaa, ei vain ateriaa.
  • Iltapala on kevyt ja yleensä kylmä ateria, joka nautitaan viimeisenä ateriana ennen nukkumaan menoa.
  • Yöpala nautitaan yleensä keskiyön jälkeen. Se on tuskin koskaan lämmin.

Monen ruokalajin ateria koostuu useista ruokalajeista, jotka nautitaan eri järjestyksessä.

  • Alkuruoka, aperitiivi
  • Salaatti
  • Keitto
  • Pääruoka viinin kanssa.
  • Jälkiruoka jälkiruokaviinin kanssa.
  • Kahvi, konjakki, brandy, likööriä tai grappaa.
  • Hedelmiä ja juustoa.

Ruokalajien välillä voidaan tarjota esimerkiksi sorbettia. Ruokalajien määrä ja järjestys vaihtelee paikallisen kulttuurin ja tapojen mukaan.