Tanssikielto Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
 Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: voisi ensin kertoa mitä tanssikielto tarkoittaa ja missä, milloin ja miten sitä sovellettiin

Tanssikielto oli valtioneuvoston antama asetus, jolla kiellettiin tanssien järjestäminen ja julkisesti tanssiminen. Se oli voimassa Suomessa sotavuosina 1939–1944 ja lievennettynä sotien jälkeen vielä vuoteen 1948 saakka. Suomi oli ainoa toiseen maailmansotaan osallistunut maa, jossa tanssikielto oli käytössä.[1] Myös vuonna 2021 koronaviruspandemiasta johtuen tanssiminen ravintoloiden sisätiloissa oli kielletty pahimmilla epidemia-alueilla.[2]

Tanssikielto sota-aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanssikielto tuli voimaan talvisodan alussa 7. joulukuuta 1939, koska tanssien järjestämistä pidettiin sopimattomana samaan aikaan kun miehiä kaatui rintamalla. Välirauhan aikana vuonna 1940 kielto kumottiin osaksi niin, että tanssia sai olla yhden tunnin verran muun ohjelmiston ohella. Tanssikielto kumottiin kokonaan 26. kesäkuuta 1940, mutta se astui uudelleen voimaan jatkosodan alettua 28. kesäkuuta 1941. Kielto oli sitten voimassa aina syksyyn 1944 saakka. Lokakuussa 1944 kieltoa lievennettiin taas niin, että tanssia sai tunnin verran muun iltamaohjelman päätteeksi. Tanssikieltorajoitukset kumottiin suurimmaksi osaksi 30. joulukuuta 1944, mutta ravintoloissa tanssiminen jäi vielä kielletyksi. Lopullisesti tanssikieltorajoitukset poistuivat 9. syyskuuta 1948.

Tanssikiellon voimassa ollessa tanssiminen oli sallittu ainoastaan häiden yhteydessä, jolloin hääpari sai tanssia yhden valssin muiden katsellessa. Kieltoa pyrittiin kiertämään muun muassa pitämällä tansseja tanssikurssien nimikkeellä sekä järjestämällä ns. nurkkatansseja yksityisasunnoissa, ladoissa ynnä muissa sopivissa paikoissa.

Arviolta 15 000 suomalaista tuomittiin sakkoihin luvattomasta tanssimisesta ja kaksi ihmistä tuomittiin vankeuteen. Rikollisuustilaston mukaan sotavuosina kirjatuista sotatilaan liittyvien lakien rikkomuksista reilu kolmasosa oli tanssikieltoon liittyviä tuomioita.[1][3] Poliisi teki ratsioita nurkkatansseihin, ja monille tanssilavoille vedettiin piikkilankaakin luvattomien tanssien estämiseksi.[4]

Rukouspäiviä ja eräitä muita pyhäpäiviä koskeneet kiellot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkisten huvien, muun muassa tanssien, järjestäminen oli vuoteen 1968 saakka kielletty hallituksen määrääminä rukouspäivinä, neljänä sunnuntaina vuodessa, edellisestä illasta kello 18:sta lähtien varsinaisen rukouspäivän iltaan kello 18:aan saakka, sekä joulupäivänä, pitkäperjantaina ja pääsiäispäivänä edellisestä illasta kello 18:sta lähtien varsinaisen juhlapäivän iltaan kello 18:aan saakka.[5] Kielto sai varsinkin 1950-luvulta lähtien osakseen kasvavaa arvostelua, mikä johti toisinaan mellakkoihinkin.[6] Vuonna 1968 säädetyllä lailla se kumottiin rukouspäiviä edeltävien lauantaiden (ns. rukouslauantaiden) osalta mutta jäi edelleen voimaan itse rukouspäivinä kello 8:n ja 18:n välillä sekä lisäksi entiseen tapaan jouluna ja pääsiäisenä. Muina sunnuntaina ja kirkollisina juhlapäivinä kielto oli voimassa kello 8–12. Lääninhallituksella oli kuitenkin oikeus myöntää kiellosta poikkeuslupia.[7] Tässä muodossa kielto kumottiin vuonna 1984, minkä jälkeen se oli voimassa enää vain pyhäpäivinä kello 8–12.[8]

Tanssikielto koronarajoitusten aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanssikielto tuli voimaan ravintoloiden sisätiloihin 5. maaliskuuta 2021, koska tavoitteena oli hillitä epidemian kiihtyminen. Tuolloin asiakkaat ohjattiin istumapaikoille. Myös karaoken laulaminen esiintymislavalla oli kiellettyä.[9] Tanssikielto poistettiin osittain 8. kesäkuuta 2021, alueiden epidemiatilanteesta riippuen.[10] Lopullisesti tanssikieltorajoitukset poistuivat 1. lokakuuta 2021.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Marko Tikka, Seija-Leena Nevala-Nurmi: Kielletyt leikit. Jyväskylä: Atena, 2020. ISBN 978-952-300-613-3.
  2. ↑ a b Ravitsemisliikkeiden rajoituksiin muutoksia – kiihtymis- ja leviämisvaiheen rajoituksia kevennetään Sosiaali- ja terveysministeriö. 30.9.2021. Viitattu 7.7.2022.
  3. ↑ Kari Kortelainen: Sota-ajan tanssikielto ei torjunut viruksia, vaan raskauksia ja moraalin rappiota – muuttui rikokseksi 1939 Tekniikka&Talous. 20.3.2020. Viitattu 20.4.2024.
  4. ↑ Tanssi ja soitto olivat seis rangaistuksen uhalla sota-ajan Suomessa – korona-ajan tanssikielto on uusi, omanlaisensa luku tanssin kieltämisen historiaan Kaleva. Viitattu 19.4.2024.
  5. ↑ Yrjö Karilas: Pikku jättiläinen. WSOY, 1964.
  6. ↑ Nuoriso kapinoi rukouslauantain huvikieltoa vastaan Yleisradio. Viitattu 3.4.2020.
  7. ↑ Laki julkisista huvitilaisuuksista (492/1968), 5 ja 6 § (Tallennettu Finlexin "Säädökset alkuperäisenä" -osastoon, vaikka ei ole enää pitkään aikaan ollut voimassa) Finlex. Viitattu 3.4.2020.
  8. ↑ Laki julkisista huvitilaisuuksista annetun lain 5 ja 6 §:n muuttamisesta. Finlex. Viitattu 3.4.2020.
  9. ↑ Karaoke- ja tanssikielto alkaa perjantaina – katso lista tuoreista kielloista ja rajoituksista Helsingin uutiset 1.3.2021.
  10. ↑ Ravitsemisliikkeiden rajoituksiin kevennyksiä Sosiaali- ja terveysministeriö. 8.6.2021. Viitattu 7.7.2022.


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tanssikielto_Suomessa&oldid=22347739”