Hinta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kysynnän ja tarjonnan tasapainotilanne rakenteellisesti rikkinäisillä markkinoilla

Hinta tarkoittaa hyödykkeelle asetettua rahallista arvoa. Hintoja on niukoilla hyödykkeillä, jotta niitä ei kulutettaisi enemmän kuin on saatavilla. Hinta on siis tapa rajoittaa niukkojen hyödykkeiden liikakulutusta ja estää niiden äkillinen kesken loppuminen eli myyntikatkoksen syntyminen. Hinnan avulla tavaroita ja palveluita on helppo verrata toisiin markkinoilla oleviin hyödykkeisiin, koska raha tekee hyödykkeet yhteismitallisiksi. Muussa tapauksessa vaihtokauppaa käydessä arvot jouduttaisiin ajattelemaan suhteessa toisiin hyödykkeisiin, esimerkiksi lehmän arvo olisi kolme sikaa ja sian arvo 1/3 lehmää.

Hinnat määräytyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos kysyntä ylittää tarjonnan eli on liikakysyntää, hinta nousee. Jos tarjonta ylittää kysynnän eli on ylitarjontaa, hinta laskee. Kun kysyntä ja tarjonta ovat yhtä suuret, hyödykkeen hinta vastaa teoriassa sen tuotantokustannuksia. Jos markkinoilla ei suostuta maksamaan tuotantokustannuksia vastaavaa hintaa, tuotantokustannukset ylittävät tulot, minkä vuoksi tuotantokustannukset pitää sopeuttaa markkinoilta saatavaan hintaan tappioiden välttämiseksi. Jos hyödyke on jo tuotettu, täytyy tyytyä siitä markkinoilla saatavaan tappiolliseenkin hintaan. Hintoja vääristävät esimerkiksi verot (kuten mm. arvonlisävero) nostamalla ja tukipalkkiot alentamalla hintoja. Lisäksi hintoja vääristää epätäydellinen kilpailu.

Mikrotaloustieteellisessä analyysissa tutkitaan, kuinka hinnat määräytyvät. Hintojen määräytymisen logiikka on yksinkertainen, mutta taloustieteellisiä menetelmiä tarvitaan sen selvittämiseen kuinka paljon esimerkiksi kysynnän ja tarjonnan muutokset vaikuttavat hintoihin tai kuinka paljon hintojen muutokset vaikuttavat kysyntään ja tarjontaan. Tässä käytetään muun muassa x,y-akselistossa sijaitsevia kysyntä- ja tarjontakäyriä ja erilaisia joustoja.

Harkitulla hinnoittelulla saadaan aikaan psykologisia vaikutuksia. Asiakkaat valitsevat usein tuotteen, jonka hinta päättyy yhdeksikköihin[1]. Yhdeksikköihin päättyvän hinnan ero tasahintaan on määrällisesti pieni, mutta vaikutuksiltaan merkittävä.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]