Eläinkunta

Wikipedia

Ohjattu sivulta Eläin

Tämä artikkeli käsittelee taksonomian tasoa. Animalia voi tarkoittaa myös Eläinsuojeluliitto Animaliaa.

Eläinkunta

Kananpoika (Gallus gallus)

Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia

Alakunnat

Monisoluiset Eumetazoa
Sienieläinmäiset Parazoa

Harvasoluiset Agnotozoa (ei käytössä enää)

Katso myös

Eläinkunta Wikispeciesissä

Eläinkunta Commonsissa

Eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on biologiassa laaja taksonominen kunta. Eläinkunta muodostaa erittäin monimuotoisen ryhmän, johon kuuluu hyvin erilaisiin oloihin sopeutuneita eliöitä. Eläinkunta on osa aitotumaisia eliöitä. Eläinkunta on jaettu pääjaksoihin ja edelleen lahkoihin, heimoihin sekä viimein lajeihin.

Kaikki eläimet ovat tumallisia ja suurin osa niistä on monisoluisia. Suurin osa eläimistä on toisenvaraisia (heterotrofisia) eli ne eivät yhteytä kuten kasvit, vaan syövät kasveja ja muita eläimiä pysyäkseen hengissä. Useimpien eläinten ominaisuutena on paikasta toiseen liikkuminen lihasten avulla, vaikka on myös alustaansa kiinnittyneitä eläimiä.

Useimmilla eläimillä on jonkinlaiset aistinelimet, joiden avulla ne pystyvät reagoimaan tarkoituksenmukaisesti ympäristöönsä ja erilaisiin aistiärsykkeisiin. Toisin kuin kasveilla, eläimillä on hermosoluista muodostuvia hermoverkkoja, joiden avulla niillä kyky oppia ja sopeutua paremmin ympäristöönsä.

Eläinkunta on kehittyneempi kuin muut eliökunnat. Siksi eläimillä onkin soluista muodostuneita kudoksia, jotka taas muodostavat erilaisia elimiä ja edelleen isompia elimistöjä. Eläimillä ei ole soluseinää.

Arkikielessä sanaa "eläin" käytetään usein viittaamaan kaikkiin muihin eläimiin paitsi ihmisiin, vaikka biologisesti tarkasteltuna ihminenkin on eläin. Eläinten tieteellistä tutkimista kutsutaan zoologiaksi.

[muokkaa] Pääjaksot aakkosjärjestyksessä

Eläimiä

Eläinkunnan pääjaksoja on ainakin yli 30.

Esiselkäjänteiset (Hemichordata)
Jouhimadot (Nematomorpha)
Kampaleukamadot (Gnathostomulida)
Kampamaneetit (Ctenophora)
Karhukaiset (Tardigrada)
Käsnäjalkaiset (Onychophora)
Laakamadot (Platyhelminthes)
Laakkoeläimet (Placozoa)
Limamadot (Nemertinea)
Lonkerojalkaiset (Brachiopoda)
Makkaramadot (Priapulida)
Matoäyriäiset (Pentastomidae)
Nilviäiset (Mollusca)
Niveljalkaiset (Arthropoda)
Nivelmadot (Annelida)
Nuolimadot (Chaetognatha)
Okapäämadot (Kinorhyncha)
Partamadot (Pogonophora)
Piikkinahkaiset (Echinodermata)
Pikarimadot (Kamptozoa (Entoprocta))
Polttiaiseläimet (Cnidaria)
Rataseläimet (Rotatoria)
Ruiskumadot (Sipuncula)
Sammaleläimet (Bryozoa)
Selkäjänteiset (Chordata)
Sienieläimet (Porifera)
Sukaspintaiset (Gastrotricha)
Sukkulamadot (Nematoda)
Tupsumadot (Phoronida)
Tähtimadot (Echiura)
Väkäkärsämadot (Acanthocephala)

Luokka Onteloeläimet (Coelenterata) on lakkautettu ja kuuluu nyttemmin polttiaiseläimiin.

[muokkaa] Eläinkunnan karkea ryhmittely

Jaottelu perustuu alkionkehitykseen ja mm. ruumiinonteloon. On myös tehty jaotteluja ruumiinontelottomiin, jaokkeettomiin, valejaokkeellisiin ja jaokkeellisiin.

Parazoa – vain yksi alkion solukerros, josta koko eliö muodostuu

Porifera – sienieläimet, yli 5000 tunnettua nykylajia

Diploblastit – kaksi alkiokerrosta: ektodermi ja endodermi

Cnidaria – polttiaiseläimet, noin 11 000 tunnettua nykylajia

Ctenophora – kampamaneetit, noin 150 tunnettua nykylajia

Placozoa – laakkoeläimet, 2 tunnettua lajia

Triploblastit (tai Bilateria) – kolme alkiokerrosta eli edellisten lisäksi myös mesodermi

Deuterostomia – jälkisuiset

Echinodermata – piikkinahkaiset 20 000 lajia

Chordata – selkäjänteiset 63 000 lajia

Cephalochordata – suikulaiset, 20–30 lajia

Urochordata – vaippaeläimet, noin 3000 lajia

Vertebrata – selkärankaiset, lähes 60 000 lajia

Hemichordata – esiselkäjänteiset 71 lajia

Protostomia – alkusuiset

Ecdysozoa – yli 10 miljoonaa lajia

Scalidophora, noin 300 lajia

Kinorhyncha – okapäämadot, noin 150 lajia

Loricifera – haarniskaiset, yli 100 lajia

Priapulida – makkaramadot, 16 tunnettua lajia

Nematoda – sukkulamadot, yli 20 000 lajia

Nematomorpha – jouhimadot, 320 lajia

Panarthropoda – ?, noin 6–10 miljoonaa lajia

Arthropoda – niveljalkaiset, noin 6–10 miljoonaa lajia

Tardigrada – karhukaiset, yli 1000 lajia

Onychophora – käsnäjalkaiset, 200 lajia

Lophotrochozoa, noin 140 000 tunnettua nykyisin elävää lajia

Nemertea – limamadot, noin 1400 lajia

Phoronida – tupsumadot, noin 20 lajia

Bryozoa eli Ectoprocta – sammaleläimet, noin 5000 lajia

Entoprocta – pikarimadot, noin 150 lajia

Brachiopoda – lonkerojalkaiset, noin 400 lajia

Sipuncula – ruiskumadot, noin 300 lajia

Echiura – tähtimadot, noin 150 lajia

Mollusca – nilviäiset, noin 110 000 lajia

Annelida – nivelmadot, noin 15 000 lajia

Platyzoa

Platyhelminthes – laakamadot, noin 25 000 lajia

Gastrotricha – sukaspintaiset, noin 700 lajia

Gnathifera, noin 2000 lajia

Rotifera – rataseläimet

Acanthocephala – väkäkärsämadot

Gnathostomulida – kampaleukamadot

Cycliophora – ?

[muokkaa] Eläinten tieteellinen luokittelu

Eräs koko eläinkunnan kattava yleisluokittelu. Vain muutamia pääjaksoja on lueteltu.

Protista, alkueläimet, yksisoluiset eliöt
Ruumiinontelottomat
- Porifera, sienieläimet
- Mesozoa?
Cnidaria, Ctenophora'?
- Laakamadot (Platyhelminthes)
- Gnathostomulida?
- Nemertinea
Valeruumiinonteloiset
- Acanthocephalia
- Aschelminthes
- Brachiopoda – brakiopodit
- Entoprocta
Ruumiinonteloiset
- Protostomia – alkusuiset
  - Bryozoa – sammaleläimet
  - Chaetognatha – nuolimadot
  - Annelida – nivelmadot
  - Mollusca – nilviäiset
  - Arthropoda – niveljalkaiset
    - Hämähäkkieläimet
    - Äyriäiset
    - Hyönteiset
    - Trilobiitit (Trilobita), kuolleet sukupuuttoon
- Deuterostomia – jälkisuiset
  - Piikkinahkaiset (Echinodermata): merisiilit, meritähdet, merimakkaratkin
  - Esiselkäjänteiset (Hemichordata)
  - Selkäjänteiset (Chordata)
    - Suikulaiset (Cephalochordata)
    - Vaippaeläimet (Urochordata)
    - Selkärankaiset (Vertebrata)