Jouhimadot
| Jouhimadot | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||
|
||||||
| Alajaksot | ||||||
| Katso myös | ||||||
| |
Jouhimadot (Nematomorpha tai Gordiacea) on eläinkunnan pääjakso. Jouhimatolajeja tunnetaan makeasta vedestä noin 300 lajia, merivedestä viisi, Nectonema-sukuun kuuluvaa lajia.[1] Two Dimensions of Biodiversity Research Exemplified by Nematomorpha and Gastrotricha] Suomessa elää kolme pitkää ja kapeaa, suolattomissa vesissä elävää lajia. Suomessa on matalissa lahdissa varsin yleinen n. 1 mm:n paksuinen mutta jopa 35 cm pitkä jouhimato (Gordius aquaticus).
Esiintyminen [muokkaa]
Jouhimatojen toukat elävät loisina vesihyönteisissä tai äyriäisissä. Aikuiset eivät syö mitään eivätkä myöskään tunkeudu uimassa olevien ihmisten ihoon, niin kuin joskus väitetään. Lankamaisia jouhimatoja löytyy eniten lieju- ja mutapohjaisten järvien rantavesistä. Aikuisen jouhimadon ruoansulatuselimistö on surkastunut, ja siksi se ei syökään mitään. Sen elämän ainut tarkoitus on parittelu ja lisääntyminen. Aikuiset jouhimadot voivat olla yli 20 cm:n mittaisia. Monet uskovat jouhimadon pystyvän tunkeutumaan ihmisen ihon läpi, mutta uskomus ei pidä paikkaansa.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Andreas Schmidt-Rhaesa: [http://icb.oxfordjournals.org/cgi/content/full/42/3/633 Integrative and Comparative Biology 2002 42(3):633-640; doi:10.1093/icb/42.3.633
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Animal Diversity Web (kuvia)