Polttiaiseläimet
Wikipedia
| Polttiaiseläimet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||
| Korvameduusa (Aurelia aurita) | ||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||
|
||||||
| Luokat | ||||||
|
||||||
| Katso myös | ||||||
 Polttiaiseläimet Wikispeciesissä |
Polttiaiseläimet (Cnidaria) on eläinkuntaan (Animalia) kuuluva pääjakso. Se jaetaan neljään luokkaan: polyyppieläimiin (Hydrozoa), meduusoihin (Scyphozoa), kuutiomeduusoihin (Cubozoa) sekä korallieläimiin (Anthozoa). Kaiken kaikkiaan polttiaiseläimiä on noin 10 000 lajia, joista vain noin sata on ihmiselle vaarallisia. Suurin osa lajeista on sopeutunut elämään suolaisissa vesissä, etenkin matalilla ja lämpimillä merialueilla, vaikkakin niitä tavataan myös hyvin pohjoisissa makeissa vesissä ja murtovesialtaissa. Polttiaiseläimet lisääntyvät joko suvullisesti hedelmöityksen kautta tai suvuttomasti silmikoitumalla.
Polttiaiseläimet ovat selkärangattomia. Muodoltaan ne ovat säteittäissymmetrisiä eli ne voidaan jakaa monensuuntaisilla tasoilla kahteen toisiinsa nähden samanlaiseen puoliskoon. Rakenteeltaan polttiaiseläimet ovat dioplastisia eli kaksikerroksisia. Ne rakentuvat ulommasta (ektodermi) ja sisemmästä (entodermi) kerroksesta.
Polttiaiseläinten saalistaminen sekä samalla ihmiselle aiheutuvat haitalliset vaikutukset perustuvat polttiaissoluissa olevaan myrkkyyn, joka koostuu valkuaisaineista, fosfolipaaseista ja monista muista kemiallisista aineista, jotka aiheuttavat ihokuoliota, verenvuotoa sekä vaikuttavat sydämen toimintaan. Polttiaissoluissa sijaitsee kapselimainen poltinrakko, josta kosketuksen tai kemiallisen ärsykkeen johdosta kerällä ollut ontto karva laukeaa suoraksi singoten väkäsillä varustetun siiman saalista tai vahingossa eläintä koskenutta ihmistä kohti. Siima lävistää saaliin pinnan tai kiertyy sen ympärille samalla vapauttaen myrkkyä. Pienet kalat yleensä kuolevat melkein välittömästi, mutta ihmisen sattuessa kohdalle myrkky aiheuttaa edellä mainittuja oireita.
[muokkaa] Polttiaiseläimet Suomessa
Suomessa havaittavia polttiaiseläinlajeja on ainakin kuusi kappaletta sekä muutamia satunnaisesti tavattuja lajeja. Sisämaan makeissa vesissä elävät polttiaiseläimet kuuluvat pääasiassa polyyppieläimiin kuten esimerkiksi lampipolyyppi, vaikkakin Keski-Hämeessä Lammilta on löydetty pienestä metsälammesta makeanveden polyypin (Craspadacusta sp.) meduusavaiheessa oleva yksilö.
Itämeressä törmää melko helposti vesikasveihin, kallioihin sekä erinäisiin rakennelmiin kiinnittyneisiin polttiaiseläimiin varsinkin loppukesästä. Näitä lajeja ovat suurina yhdyskuntina esiintyvät Obelia lóveni sekä Cordylophora caspia. Muita Suomen merialueilla tavattavia polttiaiseläinlajeja ovat korvameduusa (Aurelia aurita) sekä kaksi erittäin alkeellista lajia; Pelmatohydra oligatis ja Protohydra leucarti.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- Nummelin, Matti ja Kalliola, Iris 2001: Kaukomatkaajan luontoharmeja, s. 133. ISBN 951-31-2211-5
- Mikkola & muut 1989, s. 158
- Valste & muut 2002, s. 80
