Polttiaiseläimet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Polttiaiseläimet
Korvameduusa (Aurelia aurita)
Korvameduusa (Aurelia aurita)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Polttiaiseläimet
Cnidaria
Hatschek, 1888
Alajaksot ja luokat[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Polttiaiseläimet Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Polttiaiseläimet Commonsissa

Polttiaiseläimet (Cnidaria) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso, johon kuuluvat polyyppieläimet (Hydrozoa), meduusat (Scyphozoa), kuutiomeduusat (Cubozoa), pikarimeduusat (Staurozoa) ja korallieläimet (Anthozoa). Kaiken kaikkiaan polttiaiseläinlajeja tunnetaan noin 11 000.[2] Suurin osa lajeista on merieläimiä, jotka elävät etenkin matalilla ja lämpimillä merialueilla, harvemmat viihtyvät pohjoisissa sisävesissä tai murtovesiympäristöissä. Polttiaiseläimet lisääntyvät joko suvullisesti hedelmöityksen kautta tai suvuttomasti silmikoitumalla.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polttiaiseläimet ovat rakenteeltaan yksinkertaisia selkärangattomia. Muodoltaan ne ovat säteittäissymmetrisiä eli ne voidaan jakaa monensuuntaisilla tasoilla kahteen symmetriseen puoliskoon. Solukkorakenteeltaan polttiaiseläimet ovat diploblastisia eli kaksikerroksisia. Ne rakentuvat ulommasta (ektodermi) ja sisemmästä (endodermi) solukerroksesta.

Meduusan (suu alaspäin) ja polyypin (suu ylöspäin) kaavakuvat. Punainen: ektodermi, sininen: endodermi.

Polttiaiseläinten elämänkierrossa voi esiintyä kaksi päävaihetta (yksilömuotoa): pohjaan kiinnittynyt polyyppi ja vapaana uiva meduusa. Useissa ryhmissä (esim. korallit, merivuokot) meduusavaihetta ei kuitenkaan ole. Joiltakin lajeilta taas polyyppivaihe puuttuu.

Polttiaissolut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polttiaiseläinten saalistaminen perustuu eläimen polttiaissoluissa olevaan myrkkyyn. Joillakin lajeilla myrkky voi olla ihmisellekin vaarallista, se sisältää ihokuoliota ja verenvuotoa aiheuttavia ja sydämen toimintaan vaikuttavia yhdisteitä. Polttiaissoluissa sijaitsee kapselimainen poltinrakko, josta kosketuksen tai kemiallisen ärsykkeen johdosta kerällä ollut ontto karva laukeaa suoraksi singoten väkäsillä varustetun siiman saalista (tai vahingossa eläintä koskenutta ihmistä) kohti. Siima lävistää saaliin pinnan tai kiertyy sen ympärille samalla vapauttaen myrkkyä. Pienemmät saaliseläimet kuolevat melkein välittömästi. Ihmiselle vaarallisia lajeja tunnetaan vain noin sata.[3].

Suomen polttiaiseläimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa säännöllisesti tavattavia polttiaiseläinlajeja on ainakin kuusi sekä joitakin satunnaisesti tavattuja. Itämeren korvameduusa on ainoa varsinaisiin meduusoihin kuuluva säännöllisesti esiintyvä laji. Itämeren polyyppieläimiä ovat vesikasveihin, kallioihin sekä erinäisiin rakenteisiin kiinnittyvät ja varsinkin loppukesästä tavattavat, suurina yhdyskuntina esiintyvät Obelia loveni ja kaspianpolyyppi Cordylophora caspia. Yksinkertaisia, pieniä lajeja Itämeressä ovat Pelmatohydra oligatis ja Protohydra leucarti. Sisävesissä elää lampipolyyppi Hydra.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Cnidaria by Systema Naturea 2000 The Taxonomicon: Brands, S.J. (comp.) 1989-present. The Taxonomicon. Universal Taxonomic Services, Zwaag, The Netherlands. [1]. luettu 6.5.2012
  2. Daly, M. ym. (2007) The phylum Cnidaria: A review of phylogenetic patterns and diversity 300 years after Linnaeus, Zootaxa 1668: 127–182.
  3. Iiris Kalliola, Matti Nummelin (2001). Kaukomatkaajan luontoharmeja: Kummallisia, vaarallisia ja pelottavia etelän eliöitä. Tammi, 133. ISBN 9789513122119.