Polyyppieläimet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Polyyppieläimet
Aequorea victoria -hydromeduusa
Aequorea victoria -hydromeduusa
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Polttiaiseläimet Cnidaria
Luokka: Polyyppieläimet
Hydrozoa
Owen, 1843[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Polyyppieläimet Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Polyyppieläimet Commonsissa

Polyyppieläimet[2] tai hydropolyypit (Hydrozoa) on noin 3 500 tunnettua lajia käsittävä polttiaiseläinten pääjaksoon (Cnidaria) kuuluva eläinluokka. Monien polyyppieläinten elämänkaaressa vuorottelee kaksi erilaista ja erinäköistä elomuotoa, pohjaan kiinnittynyt polyyppi ja vapaana uiva meduusa - samoin kuin varsinaisten meduusoidenkin luokassa. Monilta polyyppieläinryhmiltä meduusavaihe kuitenkin puuttuu, ja ne elävät vain pohjaan kiinnittyneinä polyyppeina. Toisaalta on myös ryhmiä joilta polyyppivaihe puuttuu. Polyyppieläinten meduusavaihetta sanotaan hydromeduusaksi.

Polyyppieläimet ovat etupäässä merieläimiä, mutta myös sisävesissä tavataan joitakin lajeja.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polyyppieläinten polyyppivaihe on joillakin lajeilla yksittäin elävä organismi (esim. lampipolyyppi Hydra), toisilla lajeilla polyypit taas muodostavat toisiinsa ketjuttuneita runkokuntia, joissa yksittäisillä polyypeilla on erilaistuneita tehtäviä, kuten ravinnonotto (ravinnonnottopolyypit eli gastrotsooidit), saalistus ja puolustaminen (daktylotsooidit) ja lisääntyminen (gonotsooidit). Esimerkkinä tällaisesta runkokuntapolyypista on murtovesipolyyppi (Cordylophora). Saalistavilla polyyppiyksilöillä on polttiaissolulliset pyyntilonkerot, lisääntyvillä taas ei. Runkokunnan yksilöiden ruuansulatus- eli gastraaliontelot ovat yhteydessä toisiinsa keenosarkki-putkiston kautta, ja yksilöitä voi peittää yhteinen putkimainen kitiinisuojus, perisarkki. Runkokunnan yksittäisä polyyppeja taas voi suojata oma kitiinituppensa tai -kuppinsa, lisääntumispolyypilla gonoteekki, ravinnonottopolyypilla hydroteekki.

Runkokunnat voivat olla myös vapaasti uivia, kuten portugalinsotalaivalla.

Lisääntymiskierto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polyyppieläimet ovat kaksisukuisia, toisin sanoen niillä on erilliset naaras- ja koirasyksilöt. Niillä lajeilla, joilla on meduusavaihe, meduusat ovat suvullisesti lisääntyviä eläimiä. Naaras- ja koirasmeduusat laskevat sukusolunsa veteen, jossa tapahtuu hedelmöitys ja syntyy vapaana uiva planula-toukka. Toukka kiinnittyy ennen pitkää pohjaan, ja siitä kehittyy polyyppi. Polyypit puolestaan lisääntyvät suvuttomasti: niistä kuroutuu uusia meduusoja. Meduusattomilla lajeilla lisääntymispolyypit, gonotsooidit, tuottavat suoraan sukusoluja. Peruselinkierrosta on erilaisia muunnelmia.

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polyyppieläinten luokittelu on ollut muutostilassa uusien kehityshistoriaa koskevien tutkimusten takia. Uudemman käsityksen mukaan polyyppieläimet jaetaan kahteen alaluokkaan ja yhteensä seitsemään lahkoon:[1][3]

Hydroidolina Collins & Marques, 2004

Trachylinae Haeckel, 1879

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b World Register of Marine Species (WoRMS): Hydrozoa (luettu 3.7.2012) (englanniksi)
  2. Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P: ”Liite 3”, Biologian sanakirja, s. 80524.5.2012. Uudistetun laitoksen 3. painos. Otava, 2006. ISBN 951-1-17618-8.
  3. Peter Schuchert: The Hydrozoa directory. Muséum Genève.


Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.