Johann Friedrich von Eschscholtz
| Johann Friedrich von Eschscholtz | |
|---|---|
 Johann Friedrich von Eschscholtz |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. marraskuuta (J: 1. marraskuuta) Tartto |
| Kuollut | 19. toukokuuta 1831 (37 vuotta)(J: 7. toukokuuta) Tartto |
| Kansalaisuus | Venäjä |
| Arvonimi | professori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | kasvi-, eläin- ja hyönteistiede |
Johann Friedrich Eschscholtz (12. marraskuuta (J: 1. marraskuuta) 1793 Tartto, Liivinmaan kuvernementti – 19. toukokuuta (J: 7. toukokuuta) 1831 Tartto) oli venäläinen, baltiansaksalaista syntyperää ollut lääkäri sekä kasvi-, eläin- ja hyönteistieteilijä.
Eschscholtz opiskeli Tarton yliopistossa lääketiedettä. Siellä hän myös työskenteli pääosan elämästään, ensin anatomian ylimääräisenä professorina 1819, eläintieteellisen kabinetin johtajana 1822, ja anatomian professorina 1828 alkaen.
Vuosina 1815–1818 Eschscholtz toimi lääkärinä venäläisellä Otto von Kotzebuen johtamalla Rjurik-aluksen maailmanympäripurjehduksella. Hän keräsi näytteitä sekä neotrooppiselta alueelta, Tyyneltämereltä että Beringinmereltä ja sen ympäristöstä. Retken tulokset julkaistiin Berliinissä ilmestyneessä Entomographien-julkaisusarjassa 1822. Eschscholtz osallistui myös toiseen Kotzebuen johtamaan maailmanympäripurjehdukseen 1823–1826, tuolloin Predprijatije-laivalla. Hän keräsi laajan eläinkokoelman, pääasiassa kovakuoriaisia, tropiikista, Aleuteilta, Sitkasta ja Kaliforniasta.
Eschscholtz kuvasi lukuisia eläinlajeja ja muun muassa ensimmäisen terhomatojen pääjaksoon kuuluvan eläimen.
Eschscholtzin mukaan on nimetty tuliunikkojen Eschscholzia kasvisuku (muun muassa kaliforniantuliunikko E. californica).[1] Kotzebue nimesi yhden Marshallsaariten saarista Eschscholtzin atolliksi. Vuonna 1946 saari nimettiin uudelleen Bikinin atolliksi. Eschscholtzinlahti taas sijaitsee Alaskassa laajemman Kotzebue Sound -lahden sisäosassa.
Eschscholtzin nimeämien kasvien tieteellisen nimen perässä käytetään nimen jälkeen liitettävää auktorilyhennettä Eschsch..[2]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eschscholtzin tieteelliset kirjoitukset käsittelivät ensisijaisesti selkärangattomien eläinten systematiikkaa ja morfologiaa ja koralliriuttojen biologiaa.
- Ideen zur Aneinanderreihung der rückgratigen Thiere, auf vergleichende Anatomie gegründet, Tartto 1819
- Beschreibung des innern Skelets einiger Insecten (Gryllotalpa), Tartto 1820
- Entomographien, 1. osa, Berliini 1823
- Species insectorum novae descriptae (Carabicini), Moskova 1823
- Dissertatio de coleopterorum genere Passalus, Mem. Soc. I. Nat. Moscou, 1829
- Zoologischer Atlas, enthaltend Abbildungen und Beschreibungen neuer Thierarten, während des Flottcapitains von Kotzebue zweiter Reise um die Welt, auf der Russisch-Kaiserlichen Kriegsschlupp Predpriaetie in den Jahren 1823—1826, osat 1-5, Berliini 1829—1833
- System der Acalephen. Eine ausführliche Beschreibung aller medusenartigen Strahlthiere, Berliini 1829
- Ueberischt der zoologischen Ausbeute. — Teoksessa: Kotzebue, Reise um die Welt i. d. Jahren 1823, 24, 25 u. 26, Weimar 1830
- Beschreibung der Auchinia, einer neuen Gattung der Mollusken, Pietari 1835
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ The Wisconsin Master Gardener Program: California Poppy, Eschscholzia californica Viitattu 8.2.2012.
- ↑ Eschscholtz, Johann Friedrich Gustav von (1793-1831) International Plant Names Index – IPNI. Viitattu 6.10.2020. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||
