Bali

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee saarta Indonesiassa. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Bali
Balin sijainti
Balin sijainti
Saariryhmä Pienet Sundasaaret
Pinta-ala 5 780 km²
Väkiluku n. 3 miljoonaa
Kielet bali, indonesia
Suurin kaupunki Denpasar
Valtio Indonesia

Bali on saari Indonesiassa Jaavan itäpuolella. Ketjun seuraava saari idässä on Lombok. Balin provinssin pinta-ala lähisaarineen on 5 780 km².

Sisällysluettelo

[muokkaa] Maantiede

Balin pinnanmuodot
Balin lippu. Balin vaakuna lipun keskellä.

Balin saari muodostaa oman provinssinsa, jonka asukasluku on noin 3 584 800 (vuonna 2010).[1] Saaren pääkaupunki on Denpasar. Korkein kohta on tuliperäinen Agung, 3 142 metriä.

Balin ja Lombokin välinen salmi on erityisen syvä ja se on myös osa huomattavaa eläinmaantieteellistä rajalinjaa, Wallacen linjaa. Eläimistöltään Bali, samoin kuin Sumatra ja Jaava, muistuttavat läheisesti Kaakkois-Aasian mannerta, Lombok ja sen itäpuolella olevat saaret sen sijaan eivät. Tämän oletetaan johtuvan siitä, että jääkaudella meren pinta oli huomattavasti nykyistä alempana, jolloin Sumatra, Jaava ja Bali yhdessä muodostivat Aasian mantereeseen liittyneen niemimaan, mutta Balin ja Lombokin välissä oli silloinkin syvä salmi, jota useimmat eläimet eivät kyenneet ylittämään.

[muokkaa] Historia

Bali on nykyään merkittävin hindulaisuuden keskus Intian ulkopuolella. Hindukulttuuri saapui saarelle 1300-luvulla Jaavalta, joka tuolloin oli suurelta osin hindulainen. Balista tuli osa itäjaavalaista Majapahit-imperiumia. Kun Islam valtasi Jaavan Majapahit-aristokratia pakeni Balille. Itä-Jaavan hovikulttuuri vaikutti näin voimakkaasti Balin kulttuuriin.

Balille syntyi pieniä kuningaskuntia kuten Klungkung ja Gelgel.

Ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat saarelle vuonna 1597 alankomaalaisen Cornelis de Houtmanin retkikunnan mukana. Alankomaat otti saaren pohjoisosan hallintaansa siirtomaasodissa 1846–1849. Dramaattisin tapahtuma saaren historiassa oli kun paikalliset hallitsijasuvut 1906 tekivät joukkoitsemurhan - puputanin - ilmeisesti vastalauseena hollantilaisten tunkeutumiselle saaren suurimpaan kaupunkiin Denpasariin. Balin hovit tuhoutuivat tämän seurauksena mutta rikas hindukulttuuri jatkui kyläyhteisöjen vaalimana.

Kansainvälinen turismi alkoi jo 1920-luvulla. Toisen maailmansodan jälkeen Balista tuli osa Itä-Indonesian tasavaltaa ja 1948 osa itsenäistä Indonesiaa (Indonesian yhdysvaltoja).

12. lokakuuta 2002 Kutan kaupungissa, Balilla sijainneeseen yökerhoon tehtiin pommi-isku, jossa kuoli 202 henkilöä. Suurin osa uhreista oli turisteja. Heistä 88 oli kotoisin Australiasta.

Toinen terroristi-isku tehtiin kolme vuotta myöhemmin 2005 Kutassa lähellä Jimbarania; katso Balin pommi-iskut 2005.

[muokkaa] Talous

Bali on suosittu matkailukohde. Suurin osa väestöstä saa elantonsa maanviljelystä, myös kalastusta harjoitetaan.

[muokkaa] Väestö

[muokkaa] Kielet

Bali ja indonesia ovat laajimmiten puhutut kielet Balilla, ja monet balilaiset ovat kaksikielisiä tai jopa kolmikielisiä. Englanti on yleinen kolmas kieli saaren suuren turismin vuoksi.

Balin kieli on rikas ja monivivahteinen kieli kuvastaen väestöä. Kieli on saanut hyvin paljon vaikutteita balilaisesta kastijärjestelmästä, mutta tämä on muuttumassa yhä vähemmän äännetyksi.

[muokkaa] Uskonto

Toisin kuin suurin osa muslimienemmistöisestä Indonesiasta, valtaosa Balin väestöstä harjoittaa balilaista hindulaisuutta, joka on sekoitus olemassa olevia paikallisia uskomuksia ja hindulaisuuden vaikutteita Kaakkois-Aasiasta ja Etelä-Aasiasta. Tätä uskontoa harjoittaa 92 prosenttia Balin väestöstä. Vähemmistöuskontoja saarella ovat islam (5,7 %), kristinusko (1,4 %) ja buddhalaisuus (0,6 %) vuoden 2003 tilastojen mukaan.

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Lähteet

  1. INDONESIA: Urban Municipality Population Citypopulation.de. Viitattu 17.7.2010.


Koordinaatit: 8°25′S, 115°14′E

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä