Bali

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee saarta Indonesiassa. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Bali
Balin sijainti
Balin sijainti
Maantiede
Sijainti 8°25′S, 115°14′EKoordinaatit: 8°25′S, 115°14′E
Saariryhmä Pienet Sundasaaret
Pinta-ala 5 780 km²
Valtio
Valtio Indonesia
Väestö
Väkiluku n. 3,5 miljoonaa
Suurin kaupunki Denpasar
Kielet bali, indonesia

Bali on saari Indonesiassa Jaavan itäpuolella. Ketjun seuraava saari idässä on Lombok. Balin provinssin pinta-ala lähisaarineen on 5 780 km².

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Balin pinnanmuodot
Balin lippu. Balin vaakuna lipun keskellä.

Balin saari muodostaa oman provinssinsa, jonka asukasluku on noin 3 890 800 (vuonna 2010). Saaren pääkaupunki on Denpasar. Korkein kohta on tuliperäinen Agung, 3 142 metriä.[1]

Balin ja Lombokin välinen salmi on erityisen syvä ja se on myös osa huomattavaa eläinmaantieteellistä rajalinjaa, Wallacen linjaa. Eläimistöltään Bali, samoin kuin Sumatra ja Jaava, muistuttavat läheisesti Kaakkois-Aasian mannerta, Lombok ja sen itäpuolella olevat saaret sen sijaan eivät. Tämän oletetaan johtuvan siitä, että jääkaudella meren pinta oli huomattavasti nykyistä alempana, jolloin Sumatra, Jaava ja Bali yhdessä muodostivat Aasian mantereeseen liittyneen niemimaan, mutta Balin ja Lombokin välissä oli silloinkin syvä salmi, jota useimmat eläimet eivät kyenneet ylittämään.

Balin kasvillisuus on enimmäkseen trooppista sademetsää. Siellä kasvaa tiikkiä ja hindujen pyhänä pitämiä banian-puita. Saaren länsiosassa tavataan tiikereitä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bali on nykyään merkittävin hindulaisuuden keskus Intian ulkopuolella. Hindukulttuuri saapui saarelle 1300-luvulla Jaavalta, joka tuolloin oli suurelta osin hindulainen. Balista tuli osa itäjaavalaista Majapahit-imperiumia. Kun Islam valtasi Jaavan Majapahit-aristokratia pakeni Balille. Itä-Jaavan hovikulttuuri vaikutti näin voimakkaasti Balin kulttuuriin.

Balille syntyi pieniä kuningaskuntia kuten Klungkung ja Gelgel.

Ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat saarelle vuonna 1597 alankomaalaisen Cornelis de Houtmanin retkikunnan mukana. Alankomaat otti saaren pohjoisosan hallintaansa siirtomaasodissa 1846–1849. Dramaattisin tapahtuma saaren historiassa oli kun paikalliset hallitsijasuvut 1906 tekivät joukkoitsemurhan - puputanin - ilmeisesti vastalauseena hollantilaisten tunkeutumiselle saaren suurimpaan kaupunkiin Denpasariin. Balin hovit tuhoutuivat tämän seurauksena mutta rikas hindukulttuuri jatkui kyläyhteisöjen vaalimana.

Kansainvälinen turismi alkoi jo 1920-luvulla. Toisen maailmansodan jälkeen Balista tuli osa Itä-Indonesian tasavaltaa ja 1948 osa itsenäistä Indonesiaa (Indonesian yhdysvaltoja).

Vuonna 1963 Agung-tulivuori purkautui 120 vuoden tauon jälkeen ja surmasi 1500 ihmistä.[1]

12. lokakuuta 2002 Kutan kaupungissa, Balilla sijainneeseen yökerhoon tehtiin pommi-isku, jossa kuoli 202 henkilöä. Suurin osa uhreista oli turisteja. Heistä 88 oli kotoisin Australiasta.[2]

Toinen terroristi-isku tehtiin kolme vuotta myöhemmin 2005 Kutassa lähellä Jimbarania; katso Balin pommi-iskut 2005.[3]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Balin rannat houkuttelevat matkailijoita.

Bali on suosittu matkailukohde. Vuonna 2011 siellä kävi 2,75 miljoonaa turistia. Eniten matkailijoita saapuu nykyisin Australiasta, Kiinasta ja Japanista.[4]

Suurin osa väestöstä saa elantonsa maanviljelystä, myös kalastusta harjoitetaan. Maatilojen tyypillinen koko on yksi hehtaari. Riisinviljelijät ovat järjestäytyneet osuuskunniksi jotka huolehtivat peltojen kastelusta.[1]

Ngurah Rain kansainvälinen lentoasema sijaitsee Kutan eteläpuolella. Balilta on myös lauttayhteyksiä Indonesian muille saarille.[5]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Provinssin väkiluku vuonna 2010 oli 3 890 757. Kymmenen vuotta aikaisemmin se oli 3 151 162.[1]

Bali ja indonesia ovat laajimmiten puhutut kielet Balilla, ja monet balilaiset ovat kaksikielisiä tai jopa kolmikielisiä. Englanti on yleinen kolmas kieli saaren suuren turismin vuoksi.

Balin kieli on väestöä kuvastaen rikas ja monivivahteinen kieli. Kielessä on erilaisia kohteliaisuuden asteita,[6] jotka kuvastavat vaikutteita balilaisesta kastijärjestelmästä, mutta tämä on vaikutus on vähitellen vähentymässä.

Balin kieltä kirjoitetaan nykyisin yhä useammin latinalaisin aakkosin. Aikaisemmin käytettiin javalaista kirjaimistoa.[6]

Balilla on järjestetty lukutaitokampanjoita, mutta silti vuonna 2010 saarella arvioititin olevan yli 300 000 lukutaidotonta aikuista.[7]

Toisin kuin suurin osa muslimienemmistöisestä Indonesiasta, valtaosa Balin väestöstä harjoittaa balilaista hindulaisuutta, joka on sekoitus olemassa olevia paikallisia uskomuksia ja hindulaisuuden vaikutteita Kaakkois-Aasiasta ja Etelä-Aasiasta.[6] Tätä uskontoa harjoittaa 92 prosenttia Balin väestöstä. Vähemmistöuskontoja saarella ovat islam (5,7 %), kristinusko (1,4 %) ja buddhalaisuus (0,6 %)[8] vuoden 2003 tilastojen mukaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Bali Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.3.2014.
  2. The 12 October 2002 Bali bombing plot 2012. BBC. Viitattu 8.3.2014.
  3. Tony Abbott tells of 2005 Bali bomb terror News.com. Viitattu 8.3.2014.
  4. Good Numbers for Bali and Indonesia’s Tourism Indo.com. Viitattu 8.3.2014.
  5. Getting there and away Lonely Olanet. Viitattu 8.3.2014.
  6. a b c Balinese countries and their cultures. Viitattu 8.3.2014.
  7. Over 300,000 Bali residents still illiterate Antara News. Viitattu 8.3.2014.
  8. Facts and figures Explorer Bali. Viitattu 8.3.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]