Brahma

Brahma.

Brahma (devanagari ब्रह्मा, IAST: Brahmā) on hindulaisuuden kolmiyhteisen jumaluuden luojajumala (kaksi muuta ovat Vishnu ja Shiva). Hänen vaimonsa on Sarasvati. Brahmaa voidaan pitää korkeimman olennon, brahmanin miespuolisena muotona. Brahma kuvataan taiteessa nelikasvoisena, mutta usein vain kolmet kasvot näkyvät - neljännet taaksepäin katsovat kasvot jäävät muiden taakse piiloon.

Mytologiaa

Brahman kerrotaan luoneen Shatarupa-nimisen jumalattaren (jolla on sata kaunista muotoa) ja ihastuneen häneen. Brahma hurmaantuneena halusi seurata Shatarupaa katseellaan jatkuvasti, jolloin ujo Shatarupa alkoi vaihtaa paikkaa tiheästi. Tästä syystä Brahma kehitti itselleen lisää päitä. Viidennen pään jälkeen Shiva puuttui asiaan ja katkaisi viidennen pään, koska ei pitänyt Brahmanin lumoutumisesta omaan luomukseensa soveliaana.

Brahmalla on kuvattu olevan myös neljä kättä, joissa ei ole aseita, mutta joissakin yhteyksissä valtikka tai kirja, mikä on hyvin harvinaista hindulaisuuden jumalille. Kasvot symboloivat neljää veedaa ja kädet neljää ilmansuuntaa. Brahma syntyi lootuskukassa vesi elementtinään. Josta siemen siirtyi kultaiseen maailmankaikkeuden munaan Brahman alkuhetkiin jumaltarun mukaan liittyneenä.

Brahmalle pyhitettyjä temppeleitä on Pushkarissa ja Asotrassa Rajasthanissa, Keralan Thirunavayassa, Tamil Nadun Thiravallamissa, Kumbakonamissa, Goassa Valpoin lähellä ja Carambolimissa. Lisäksi Intiasta löytyy Brahmalle ja esimerkiksi Ganeshalle yhteisesti pyhitettyjä temppeleitä. Laajin ja ehkä kuuluisin sanskriitin ajan Brahmalle pyhitetyistä temppelialueista on Angkor Vati Kambodjassa. Myös Thaimaassa ja Indonesiassa on temppeleitä, joissa Brahmaa pyhitetään esimerkiksi kuvapatsailla.

Brahma oli sanskriitin ajan hindulaisuuden korkein luojuus ja jumaluus Universumien, alaluojien ja jumalien luojana.^lähde? Hän tavallaan delegoi tehtäviä rakennustyönsä helpottamiseksi toimien kuitenkin samalla "universaalina absoluuttina" eli kaiken olevaisen ja olemattoman luojana ja hallitsijana. Luomiensa korkeiden henkien, olentojen ja voimien yhteisenä nimittäjänä, joiden herrana hänellä on keskeinen asema hindulaisuuden kosmoksessa. Brahmaa voi kuvata singulaarina eli maailmankaikkeuden ainoana absoluuttina.^lähde?

Intialainen sanskriitin Brahma antaa joidenkin hindutulkintojen mukaan kuvan kokonaisvaltaisesta tiedosta ja viisaudesta, johon sisältyisi kaikki tieto-osaaminen uskoineen ja viisauksineen kulttuureista riippumatta. Intian monipuolinen mytologia antaa viitteitä tästä tietoisuuden ja tiedostuksen myös meditatiivisesta hallinnasta.^{kenen mukaan?} Brahma on ankkuroitunut veedantiseen pyhään kirjallisuuteen. Vaikka Brahman arvostus on nykyaikaa kohti tultaessa jonkin verran heikentynyt^lähde?, niin Brahman absoluuttinen luonne korkeimpana arjen ja pyhyyden henkenä, korkeimpana voimana ja korkeimpana olentonakin(tai ei-olentonakin) antaa viitteen kuinka suurta arvostusta Brahma nauttii hindulaisuuden keskuudessa.

Brahma on yksinkertaisesti yläpuolella kaiken koossapitävänä voimana.^lähde? Veedat sisältävät kirjoituksia Brahman tavasta delegoida tehtäviä alaisilleen. Alussa hän loi kumareita, jotka yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi saivat selibaattisia jumalan rooleja^selvennä. Prajapati-poikia Brahma loi kymmenen. Näitä poikia kutsutaan Manan pojiksi eli mielen pojiksi tai mielen hengiksi. Brahma loi myös kehostaan yhdeksän tai kymmenen poikaa ja yhden tyttären.^lähde? Näistä Agni tulen herra on vanhin. Brahmassa on myös brahman, joka on brahman läsnäolo kaikessa olevaisessa.^selvennä Brahmania kutsutaan myös maailmankaikkeuden sieluksi. Brahma on verrattavissa monoteistiseen Korkeimpaan, joka absoluuttina hallitsee kaiken tiedon, taidon, osaamisen, jumaluudet ja luojuudet.^lähde? Niin maallisen kuin henkisen ihmiskuntaan, eläinkuntaan, kasvikuntaan ja kivikuntaan liittyvän elämän täällä ja tuonpuoleisessa elämänsynty- ja kuolemanovineen.^lähde? Kivikunnan analyysi muistuttaa paljossa buddhismin syvällistä suhtautumista vuoriin ja muuhun luontoon. Luonnon ollessa sisällöllinen synonyymi Korkeimman Luojan, Universumin ja Kosmoksen kanssa.

Brahma loi ja synnytti kaiken itsestään. Hän aloitti Universumien rakennustyönsä tyhjästä. Ajanlaskun suhteen Brahman päivä ja yö kukin on yli 4.3 biljoonaa vuotta pitkä ja Universumien ikä riippuu Brahman itsensä eliniän päivien lukumäärästä.^lähde? On esitetty Brahman olevan läsnäoloineen vertailukelpoinen ihmiseen nähden mahdollisesti myös eliniän kohdalla suhteutettuna kuitenkin Bahman päivän ja yön kestoon eli kyse on pitkistä ajanjaksoista.^selvennä Hindulaisbahmalainen aurinkokeskeinen maailmankuva juontaa monta sataa vuotta aikaisemmalta kaudelta kuin ensimmäiset kreikkalaiset väitteet siitä esitettiin paljon ennen Galileita.^lähde?

Brahma on ulospäin aseeton toisinkuin esimerkiksi Shivan kumppani Hanuman, jolle on yleensä patsaissakin kuvattu raskas aseistus käsiin uhriastioita unohtamatta. Vaikka Brahman asema on jonkin verran heikentynyt nykyaikaa kohti tultaessa, niin Brahma on edelleen merkittävin hindujumaluuksista. Brahman asema on dokumentoitu veedakirjallisuudessa, upanisadeissa ja puranoissa. Brahman kumarat, pitrit liekki- ja sädeherroina sekä Brahman luomat muut jumalat, henget, voimat ja olennot ovat hindulaisuuden peruskäsitteitä tänäkin päivänä.

Brahma on korkein kolmiyhteys itsessään: Korkeimman hengen, Korkeimman voiman ja Korkeimman olennon kolmiyhteys ainakin absoluuttia lähenevässä muodossa.^lähde? Myöhempi kolmiyhteys Vishnuun ja Shivaan on alempaa Brahman itsensä delegoimaa tasoa. Brahma loi myös ihmisen kantaisän Manun ja Brahman sanotaan seuraavan ihmiskunnan kehitystä.^lähde? Brahma nojaa lajien tasapainoon^lähde?, elämän luonnollisuuteen, kaiken olemassaolon oikeudenmukaisuusprinsiippiin ihmisen asemista riippumatta. Ainoana absoluuttisena luojana Brahma on myös Luonto itse. Isä-Luonto ja Äiti-Luonto yhdessä jumaluusopillisesti asiaa tarkastellen.^selvennä

Brahman asema selittyy intialaisen pyhän kirjallisuuden sivuilta. Osa on edelleen salaista mutta suurin osa löytyy Neljästä Veedasta (Rig Veda, Samaveda, Yajurveda, Atharvaveda). Upanisadeista jotka ovat veedojen viimeinen osa nuorempana kirjallisuutena 1500-700 e.a.a sekä puranoista, joiden tärkeysmäärä vaihtelee uskonnollisen suuntauksen mukaan ollen kuitenkin 18-20 tunnustetun Puranan suuruusluokassa. Mukana myös Brahmapurana. Veedoissa käsitellään tietoisuus- ja tiedostuskysymyksiä, kolminaisuuksia, hymnejä, uhrioppeja sekä uskonnollista tietoa liturgioineen proosallisia osia unohtamatta. Upanisadeissa on mm. elämänohjeita ja veedakirjallisuuden selittäviä osia. Upanisadeja oli alunperin yli 200, joista lukumäärä pyhiin kirjoituksiin kuuluvina supistui sittemmin kahteentoista. Kuitenkin tärkeiksi upanisadeiksi luokiteltujen luku saattaa vaihdella riippuen, mistä hindulaisuuden haarasta on kyse.

Brahman kunniaksi Intiassa järjestetään myös useita suosittuja juhlia. Useimmat näistä tilaisuuksista ovat sidottuja paikallisten Brahman temppeleiden yhteyteen. Brahman inkarnaatioita odotetaan tulevaksi kuten monissa muissakin uskoissa odotetaan pelastajan saapumista.