Ilmansuunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ilmansuunnat.gif Pääilmansuunnat Väli-ilmansuunnat
Pohjoinen Koillinen
Itä Kaakko
Etelä Lounas
Länsi Luode

Ilmansuunnat ovat sovittuja suuntia, jotka pätevät kaikkialla maapallon pinnalla. Pohjoinen on pohjoisnavan suunta, etelä etelänavan. Tarkalleen niiden välissä sillä puolella, josta aurinko nousee, on itä, ja sille vastakkainen suunta on länsi. Kartalla pohjoinen on ylöspäin, itä oikeaan, etelä alaspäin, ja länsi vasempaan.

Pääilmansuunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoinen voidaan määrittää helposti myös tähtitaivaan avulla. Pohjantähti näkyy aina pohjoisen suunnassa, koska sen sijainti avaruudessa on lähes suoraan maapallon akselin kanssa linjassa. Muinoin merenkulkijat saattoivat määrittää pohjantähden korkeudesta horisontista, olivatko he kulkeneet pois reitiltä. Mikäli pohjantähti on korkeammalla, on laiva kulkenut pohjoisemmaksi, ja vastaavasti, mikäli pohjantähti on alempana, on kuljettu etelään.

Vastaavasti etelässä on tähti nimeltään Sigma Octantis.

Itä ja länsi voidaan myös määrittää Pohjantähden avulla. Kun katsoo Pohjantähden suuntaan, itä on oikealla ja länsi vasemmalla.

Väli-ilmansuunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koillinen pohjoisen ja idän välissä 45° kohdalla.
  • Kaakko idän ja etelän välissä 135° kohdalla.
  • Lounas etelän ja lännen välissä 225° kohdalla.
  • Luode lännen ja pohjoisen välissä 315° kohdalla.

Säätiedotuksissa ilmansuunnat jaetaan monesti vielä pienempiin osiin, pääilmansuunta muodostaa yhdyssanan ensimmäisen osan ja väli-ilmansuunta sen jälkimmäisen osan, esimerkiksi eteläkaakko, pohjoiskoillinen, länsilounas.

Toisinaan käytetään myös väli-väli-ilmansuuntia, esimerkiksi pohjois-koillinen ja niin edelleen.

Ilmansuuntien nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmansuunnista koillinen, itä, lounas, luode ja mahdollisesti myös länsi ovat saaneet nimensä auringon liikkeen ja sijainnin perusteella. Koillisesta näkyy aamun koi, aurinko itää idästä, länttää eli "litistyy" länteen ikään kuin kaarevaa taivaan kantta seuraten, ja lopulta luodaan eli lasketaan luoteeseen. Lounas voi merkitä keskipäivää, eli aikaa, jolloin aurinko on korkeimmillaan. Lõuna on viron kielessä etelän nimitys. Suomen sana etelä tulee joko siitä että sillä suunnalla on talon eteinen, tai siitä, että siellä on hyvin etäällä maailman reuna.

Suomen kielessä on väli-ilmansuunnille omat nimitykset, mutta esimerkiksi ruotsissa, ranskassa, englannissa ja saksassa ne muodostetaan yhdistelminä pääilmansuunnista, siten että ensin on pohjoinen tai etelä ja sitten itä tai länsi. Esimerkiksi koillinen on englanniksi northeast eli "pohjoisitä".

Ilmansuunnat ilmailussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuntalyhenteet.

Ilmailussa käytetään suunnan määrittelyyn asteita, joita täysympyrässä on 360°. Perussuunnaksi on valittu pohjoinen, josta voidaan käyttää lukemaa 000° tai 360°.

N = 000° (pohjoinen) NE = 045° (koillinen) E= 090° (itä) SE = 135° (kaakko) S = 180° (etelä) SW = 225° (lounas) W = 270° (länsi) NW = 315° (luode)

Tarvittava lentosuunta mitataan kartalta astelevyllä. Se tapahtuu piirtämällä reittiviiva lähtö-, ja tulopaikan välille. Kun astelevyllä mitataan pituuspiirin ja reittiviivan välinen kulma, saadaan tosilentosuunta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]