Unescon maailmanperintökohteet Indonesiassa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Unesco on nimennyt Indonesiasta kahdeksan kohdetta maailmanperintöluetteloon. Kohteet ovat merkittäviä kulttuuri- tai luonnonperintönsä ansiosta.[1]

Maailmanperintökohteiden sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanperintökohteet Indonesian kartalla


Maailmanperintökohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikka Kuva Sijainti Kriteerit Ala (ha) Vuosi Kuvaus Viite
Borobudurin temppelikompleksi Keski-Jaava
7°36′28″S, 110°12′13″E
Kulttuurikohde
I, II, VI
25 1991 Borobudurin buddhalaistemppeli on rakennettu 700-800 -luvuilla. Sen rakennutti Jaavaa hallinnut Sailendra-dynastia. [2]
Prambananin temppelikompleksi Mountain with a rocky top and forested slopes. There is a narro high waterfall on one side of the mountain slope. Keski-Jaava ja Yogyakarta
7°45′8″S, 110°29′30″E
Kulttuurikohde
I, II, IV
1991 Prambanan on 900-luvulla rakennettu hindulainen temppelialue. [3]
Ombilinin hiilikaivos A coal mine, with transportation being a cart. Sumatra
0°41′0″S, 100°46′0″E
Kulttuurikohde:
(ii),(iv)
2019 Teollisuushistoriallinen kokonaisuus.[4]
Sangiranin arkeologinen alue Upper part of a petrified skull including some teeth. Keski-Jaava
7°24′0″S, 110°49′0″E
Kulttuurikohde
III, IV
5600 1996 Sangiranin alueelta tehdyissä kaivauksissa on löytynyt muinaisia homo erectuksen ihmisfossiileja. Ihmislajit ovat asuttaneet aluetta 1,5 miljoonaa vuotta ja alue on merkittävä ihmisen evoluution tutkimuksen kannalta. [5]
Balin kulttuurimaisema: Subak-keinokastelujärjestelmä Bali
8°20′0″S, 115°0′0″E
Kulttuurikohde
II, III, V, VI
1454 2012 Balin kulttuurimaisema koostuu riisipenkereistä ja vesitemppeleistä. Subak-keinokastelujärjestelmä juontaa juurensa 800-luvulle asti, ja se on muokannut voimakkaasti Balin saaren maisemaa. [6]
Komodon kansallispuisto Itäinen Nusa Tenggara
8°33′S, 119°29′E
Luontokohde
VII, X
219 322 1991 Kansallispuiston vulkaaniset saaret tarjoavat elinympäristön komodonvaraanille, joita ei elä muualla maailmassa. Alue on tärkeä evoluution tutkimuskohde. [7]
Lorentzin kansallispuisto Papua
4°45′S, 137°50′E
Luontokohde
VII, IX, X
2 350 000 1999 Kansallispuisto on Kaakkois-Aasian laajin suojelualue. Puiston alueella on erilaisia elinympäristöjä korkealta vuoristosta rannikon trooppiseen meriympäristöön. Alueella on myös tehty fossiililöytöjä, jotka kertovat Uuden-Guinean saaren evoluutiosta. Alue sijaitsee mannerlaattojen törmäyskohdassa ja se on geologisesti monimuotoinen. [8]
Ujung Kulonin kansallispuisto Banten ja Lampung
6°45′S, 105°20′E
Luontokohde
VII, X
78 525 1991 Kansallispuisto sijaitsee Sundasalmella, Krakataun alueella. Kansallispuisto tarjoaa elinympäristön äärimmäisen uhanalaiselle jaavansarvikuonolle. [9]
Sumatran trooppinen sademetsä
Gunung Leuserin kansallispuisto, Kerinci Seblatin kansallispuisto ja Bukit Barisan Selatanin kansallispuisto
Sumatra
2°30′S, 101°30′E
Luontokohde
VII, X
2 595 124 2004 Kansallispuistojen alueet kattavat 2,5 miljoonaa hehtaaria trooppisen sademetsän perintöä. Alueet tarjoavat elinympäristön useille uhanalaisille kasvi-, eläin- ja lintulajeille. [10]
  Vaarantunut kohde

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Indonesia UNESCO. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
  2. Borobudur Temple Compounds UNESCO. Viitattu 28.10.2016. (englanniksi)
  3. Prambanan Temple Compounds UNESCO. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
  4. Ombilin Coal Mining Heritage of Sawahlunto Unesco. Viitattu 17.9.2022.
  5. Sangiran Early Man Site UNESCO. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
  6. Cultural Landscape of Bali Province: the Subak System as a Manifestation of the Tri Hita Karana Philosophy UNESCO. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
  7. Komodo National Park UNESCO. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
  8. Lorentz National Park UNESCO. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
  9. Ujung Kulon National Park UNESCO. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
  10. Tropical Rainforest Heritage of Sumatra UNESCO. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)