Subak (keinokastelu)
| Subak-kastelujärjestelmä | |
|---|---|
 |
|
| Maailmanperintökohde | |
| Sijainti |
Bali, Indonesia |
| Tyyppi | kulttuurikohde |
| Kriteerit | (ii)(iii)(v)(vi) |
| Tunnusnumero | 1194 |
| Valintahistoria | |
| Valintavuosi | 2012 |
  |
|
Subak on keinokastelujärjestelmä, jota käytettiin Balilla, Indonesiassa riisiviljelyillä. Subak edustaa Tri Hita Karana-filosofiaa, jossa luonto, henkimaailma ja ihminen tuodaan yhteen. Subak-järjestelmässä vesi valuu temppelien läpi. Subak valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2012. Suojellun alueen koko on lähes 20 tuhatta hehtaaria.[1]
Suojeltuun osaan Balin kulttuurimaisemasta kuuluu viisi riisipengermää ja niiden temppelit ja kastelujärjestelmät. Subak-järjestelmä muodostuu kyläläisten yhdessä omistamista ja kunnossapitämistä kanavista, tunneleista ja padoista, joiden avulla voidaan kasvataa riisiä jyrkillä, mutta hedelmällisillä tulivuorenrinteillä. Järjestelmä on noin tuhat vuotta vanha. Saarella on kaikkiaan noin 1200 subakinhoitokuntaa, ja kuhunkin kuuluu 50–400 viljelijää.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Cultural Landscape of Bali Province: the Subak System as a Manifestation of the Tri Hita Karana Philosophy Unesco. Viitattu 24.2.2016. (englanniksi)
- Balin kulttuurimaisema: Subak-keinokastelujärjestelmä
- Borobudurinin temppelialue
- Komodon kansallispuisto
- Lorentzin kansallispuisto
- Prambananin temppelialue
- Sangiranin arkeologinen alue
- Ombilinin hiilikaivos
- Sumatran trooppinen sademetsä: Gunung Leuserin kansallispuisto, Kerinci Seblatin kansallispuisto ja Bukit Barisan Selatanin kansallispuisto
- Ujung Kulonin kansallispuisto