Balilaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Balilaiset
Merkittävät asuinalueet
Indonesia 3,1 miljoonaa
Kielet bali
Uskonnot hindulaisuus

Balilaiset ovat perinteisesti Indonesian Balin saarella asuva etninen ryhmä. He poikkeavat Indonesian valtavirrasta siinä, että hindulaisuus on heidän keskuudessaan merkittävä uskonto. Indonesian vuoden 2000 väestönlaskennan mukaan balilaisia oli 3,1 miljoonaa[1].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piirros balilaisesta kuninkaasta vuodelta 1597.

Arkeologisista ja kirjallisista todisteista tiedetään, että balilaiset joutuivat enenevissä määrin kosketuksiin Jaavalta tulleiden matkustajien kanssa 400-luvulta eteenpäin. Jaavalaisten mukana levisi sekä hindulaisuus ja buddhalaisuus että kieli ja yhteiskunnallinen järjestysmalli. Airlangga-niminen kuningas yhdisti 1000-luvulla Balin pienet kuningaskunnat itäiseen Jaavaan tukeutuneeseen kuningaskuntaansa. Seuraavien 300-vuoden aikana saarella piti valtaa myös Majapahitin kuningaskunta, jonka muslimiarmeijat kuitenkin kukistivat 1515. Monet majapahitin yläluokasta pakenivat Balille. Bali jakaantui uudestaan useaan kuningaskuntaan, joista useat saivat eri aikoina yliotteen muista. Hollantilaiset jättivät Balin pitkäksi aikaa rauhaan hankkiessaan siirtomaita muualta Indonesiasta, sillä saarella ei ollut kunnollista satamaa. Hollantilaiset kuitenkin asettivat vuonna 1855 saarelle kuvernöörin, mutta varsinaisesti saari vallattiin vasta, kun saaren eteläosan kuningaskunnat kukistettiin sodassa vuosina 1906 ja 1908. Japani hallitsi saaria vuosina 1942–1945, ja toisen maailmansodan jälkeen saarella taistelivat keskenään itsenäisyyttä ja Hollannin siirtomaavaltaa kannattavat.[2] Vuonna 1946 itsenäisyyttä kannattaneet kärsivät tappion hollantilaisille Margan taistelussa. Myöhemmin saari liitettiin muslimienemmistöiseen Indonesiaan. Lähes 100 000 balilaista kuoli Haji Muhammed Suharton kommunistivainoissa vuoden 1965 jälkeen.[1]

Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Balilaisia tanssijoita.

Balin väestöntiheyden takia saarelaisia on kannustettu muuttamaan muualle Indonesiaan, ja 1970- ja 1980-luvuilta saarelta muuttikin tuhansia ihmisiä Indonesian ulkosaarille. Ulkosaarten lisäksi siirtolaisia on merkittävissä määrin myös Jaavalla. Matkailusta on tullut Balilla tärkeä elinkeino, ja se on lisännyt esimerkiksi perinteisten käsitöiden kysyntää. Koska Bali on pääasiassa balilaisten asuttamaa, he eivät juurikaan kärsi saarellaan esimerkiksi syrjinnästä, eikä balilaisella kulttuurilla ole erityisiä uhkia.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Balinese and Hindus Minority Rights Group International. Viitattu 4.5.2011. (englanniksi)
  2. Ann P. McCauley: Balinese - History and Cultural Relations Everyculture. Viitattu 4.5.2011. (englanniksi)