Propylaia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Propylaia
Προπύλαια
Akropoliin Propylaia.
Akropoliin Propylaia.
Sijainti Akropolis, Ateena, Kreikka
Koordinaatit 37°58′18″N, 23°43′31″E
Valmistumisvuosi 437–432 eaa.
Suunnittelija Mnesikles
Omistaja Kreikan valtio
Tyylisuunta doorilainen/joonialainen
Julkisivumateriaali valkoinen marmori
Osa Unescon maailmanperintökohdetta
Ateenan Akropolis
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Propylaia (m.kreik. Προπύλαια) on Ateenan Akropoliin porttirakennus. Siitä on tullut monumentaalista porttikäytävää tarkoittava yleisempi termi propylaia tai propylaion.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvulta oleva piirros, joka esittää Propylaiaa sellaisena kuin sen arveltiin olleen antiikin aikaan.

Akropoliin Propylaia sijaitsee linnavuoren länsipäässä, jossa ovat ylös kukkulalle johtavat portaat. Se rakennettiin Perikleen hallitessa Ateenaa. Feidias sai vastuun Akropoliin uudelleen rakentamisen suunnittelusta persialaissotien jälkeen. Akropoliin vanha Peisistratoksen aikainen sisäänkäynti, niin kutsuttu arkaainen Propylon, sijaitsi nykyisen Propylaian lounaispuolella. Uuden porttikäytävän suunnitteli arkkitehti Mnesikles. Propylaian rakentaminen aloitettiin vuonna 437 eaa., ja työt päätettiin vuonna 432 eaa. Rakennus jäi kuitenkin jossain määrin keskeneräiseksi.[1][2]

Akropoliin Propylaia on myöhemmin toiminut mallina monille muille monumentaalisille porttirakennuksille. Ensimmäisiä oli Eleusiin Suuri propylaia, joka rakennettiin 100-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.[1]

Nykyisinkin Propylaia on ainoa tie ylös Akropoliille, ja kaikki kukkulalla vierailevat lukuisat turistit kulkevat sen kautta.

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akropoliin nykyinen sisäänkäynti Propylaian pylväikössä.

Propylaia yhdisteli doorilaista ja joonialaista tyyliä. Se oli rakennettu Pentelikon-vuoren valkoisesta marmorista. Rakennus oli sijoitettu samaan linjaan ylhäällä linnavuorella olevan Parthenonin temppelin kanssa.

Rakennus muodostui keskushallista sekä sen pohjois- ja eteläpuolella olevista sivurakennuksista. Koko rakennuksen leveys oli 48 metriä ja keskushallin leveys 18 metriä ja syvyys 25 metriä.[2]

Keskushallin etu- ja takapuolella oli rivi doorilaisia pylväitä. Halliin johti viisi oviaukkoa, joista keskimmäinen oli levein ja leveydeltään 4,3 metriä. Sen ympärillä oli kuusi joonialaista pylvästä, kolme kummallakin puolella. Jokaisessa viidessä oviaukossa on ollut kaksi ovea.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Propylaia”, Antiikin käsikirja, s. 462. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  2. a b c Propylaia Perseus. Viitattu 9.3.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]