Kárpathos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kárpathos
Κάρπαθος
Locator Dot.svg
Kárpathoksen sijainti Kreikassa.
Maantiede
Sijainti 35°35′N, 27°8′E
Saariryhmä Dodekanesia
Merialue Egeanmeri, Välimeri
Pinta-ala 300,15[1] km²
Valtio
Valtio Kreikka
Alue Etelä-Egean saaret[2]
Kunta Kárpathos[3]
Väestö
Väkiluku 6 160 (2011)[2]
Kielet Kreikka

Kárpathos (kreik. Κάρπαθος, turk. Kerpe, ital. Scarpanto, lat. Carpathus) on Kreikan saari Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä. Kárpathos sijaitsee Dodekanesian saariryhmässä Kásoksen ja Rodoksen saarten välissä. Saari kuuluu samannimiseen kuntaan. Pinta-alaa saarella on 300,15 neliökilometriä, ja asukkaita on 6 160 (2011).[2]

Kárpathos satelliittikuvassa.

Etymologia ja mytologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kárpathos on mahdollisesti saanut nimensä saarella kasvavan kárpaso-nimisen kasvin mukaan ja kárpaso-sanan (tai kárpasos) juuret puolestaan ovat puuvillakasvia tarkoittavassa katrása-sanassa. Sama kasvi on myös antanut nimensä Kyproksen saarella sijainneelle muinaiselle Karpasían kaupungille.[4][5]

Antiikin kreikkalaiset uskoivat useiden kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvien henkilöiden käyneen Kárpathoksella. Erään myytin mukaan Uranoksen ja Gaian poika titaani Iapetos oli saaren ensimmäinen asukas. Toisen myytin mukaan kaikki titaanit olisivat asuneet Kárpathoksella ennen titanomakhiana tunnettua titaanien ja olympolaisten jumalien välistä taistelua. Esimerkiksi Iapetoksen poika Prometheus asui saarella. Saarella asui titaanien lisäksi myös gigantteja, kuten Efialtes. Saaren eteläosassa sijaitsevan Afiártis-nimisen paikan nimi luultavasti pohjautuu Efialtes-nimeen. Runoilija Homeros kirjoittamassaan Ilias-teoksessa mainitsee Kárpathoksen ottaneen osaa myyttiseen Troijan sotaan.[4]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä sijaitseva Kárpathoksen saari yhdessä lähisaarineen muodostaa Kárpathoksen kunnan,[3] joka kuuluu Kárpathoksen alueyksikköön (kreik. Περιφερειακή Ενότητα Καρπάθου)[6] ja Etelä-Egean saarten periferiaan.[2] Pinta-alaa Kárpathoksen saarella on 300,15 neliökilometriä ja rantaviivan pituus on 180 kilometriä.[1] Kárpathos on Dodekanesian eteläisimpiä saaria, ja se sijaitsee Kásoksen ja Rodoksen saarten välissä. Kárpathos on Dodekanesian pinta-alaltaan toiseksi suurin saari Rodoksen jälkeen.[1] Saarta ympäröivät koralliriutat.[7]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kárpathoksella vallitsee välimerenilmasto. Kesät ovat aurinkoisia ja kuivia, jopa hieman kuivempia kuin muulla Dodekanesian saariryhmän saarilla. Heinä- ja elokuun aikana Kárpathoksella puhaltaa voimakas meltemi-niminen tuuli. Talvet puolestaan ovat leutoja ja saarella saadaan hieman vesisateita.[8] [9]

Kárpathoksen kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 14,9 15,2 16,9 20,2 24,3 28,4 30,5 30,6 28,3 24,4 20,1 16,6 ka. 22,5
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) 8,6 8,7 10 12,7 15,8 19,8 22,2 22,6 20,5 16,8 13,1 10,4 ka. 15,1
Vuorokauden keskilämpötila (°C) 11,7 12 13,6 16,7 20,5 24,7 26,9 26,9 24,6 20,6 16,4 13,4 ka. 19
Sadanta (mm) 95 46 43 26 13 3 1 1 11 64 71 79 Σ 453
Veden lämpötila (°C) 17 16 16 17 19 21 23 25 24 22 20 18 ka. 19,9
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
14,9
8,6
15,2
8,7
16,9
10
20,2
12,7
24,3
15,8
28,4
19,8
30,5
22,2
30,6
22,6
28,3
20,5
24,4
16,8
20,1
13,1
16,6
10,4
S
a
d
a
n
t
a
95
46
43
26
13
3
1
1
11
64
71
79


Lähde: Flughafen Karpathos (AOK)) flug.idealo.de. Viitattu 26.3.2012. (saksaksi)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venetsialaisen Giacomo Francon piirtämä Kárpathoksen kartta vuodelta 1597.

Esihistoriasta Rodoksen valtapiiriin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimmat saarelta löydetyt merkit ihmisasutuksesta ovat neoliittisen kauden lopusta eli vuosilta 4000–3000 eaa. Ensimmäiset asukkaat olivat sukua esimerkiksi Kreetan saarella asuneille ihmisille, ja he saapuivat Kárpathokselle Vähästä-Aasiasta. Toisen lähteen mukaan minolaiset olivat saaren ensimmäisiä asukkaita[4]. Erään lähteen mukaan minolaisia saapui saarelle Kreetalta vasta 2000-luvulla eaa. Heidän ansiostaan Kárpathos alkoi kehittyä kulttuuriltaan ja taloudeltaan. Minolaiskaudella, tarkemmin noin vuosina 1700–1450 eaa., Kárpathoksen väkiluku kasvoi suureksi sekä kulttuuri ja talous olivat varsin kehittyneet. Antiikin ajan historioitsija Diodoros Sisilialaisen mukaan Kárpathoksen asuttivat ensimmäisinä minolaisten saarelle lähettämät valloittajat. Minolaisten jälkeen Kárpathoksen asuttivat Diodoroksen mukaan Peloponnesoksen Argoksesta saapuneet ihmiset, jotka olivat luultavasti mykeneläisiä. Myös Homeroksen mukaan mykeneläiset vaikuttivat saarella. Mykeneläiset saapuivat arkeologisten tutkimusten mukaan saarelle 1300-luvulla eaa. valloittaen saaren. Mykeneläiset myös rakensivat saarelle Potídaion akropoliin[4]. Tutkimukset ovat osoittaneet myös, että minolaiset vaikuttivat Kárpathoksella pronssikauden loppuun saakka.[10] Minolaisten ja mykeneläisten lisäksi saarella on ollut myös foinikialaisasutusta ja he ovat käyttäneet saarta tukikohtanaan kulkiessaan ympäri Välimerta kauppaa käyden. Foinikialaisten läsnäolosta kertoo esimerkiksi saaren vanhan pääkaupungin Foiníkin nimi sekä se, että antiikin aikana saaren asukkaat keräsivät punaisia simpukankuoria, jotka sitten keitettiin ja tuloksena oli punaista porfyría-nimistä (kreik. πορφυρία) väriainetta. Porfyríaa käytettiin tekstiilien värjäykseen.[4]

Saarelta ei ole tehty löytöjä, jotka ajoittuisivat pronssikauden lopulta arkaaiselle kaudelle ulottuvalle ajanjaksolle. Näinä aikoina saarta asuttivat doorilaiset, jotka saapuivat saarelle noin vuoden 1000 eaa. tienoilla. Klassisena ja hellenistisenä kautena saari laajensi talous- ja kulttuurisuhteitaan Rodoksen ja erityisesti siellä sijaitsevan Lindoksen kaupungin kanssa. Tämän ansiosta Kárpathoksen talous ja kulttuuri kukoistivat. Näihin aikoihin saaren tärkein kaupunki oli Kárpathos, joka sijaitsi luultavasti nykyisen Apérin kylän alueella. Kaupunki rakennettiin arkaaisena aikana tai mahdollisesti jo aiemmin. Kárpathoksen kaupunki oli saaren pääkaupunki aina vuoteen 1892 saakka. Nykyinen pääkaupunki Kárpathos eli Pigádia toimi antiikin aikana pääkaupungin satamana, ja sitä kutsuttiin nimellä Poseídion. Muut arkaaisena aikana rakennetut kaupungit olivat Vrykoús, joka nykyisin tunnetaan nimellä Vroukoúnta, Arkása sekä Nísyros. Nísyros sijaitsi mahdollisesti Kárpathoksen pohjoispuolella sijaitsevalla Sarían saarella, joka antiikin aikana oli itsenäinen ja tunnettiin nimellä Sáros.[10] Kaikki neljä edellämainittua kaupunkia oli linnoitettu doorilaiskaudella, jolloin saarta kutsuttiiin nimellä Tetrápolis eli ”neljä kaupunkia”.[4]

Bysanttilaiskaudella rakennetun Agía Foteinín kirkon rauniot Pigádiassa. Kirkko oli yksi saaren ensimmäisiä.

Kárpathos liittyi vuonna 478 eaa. Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Saari joutui peloponnesolaissodan päätteeksi Spartan vallan alle. Takaisin Ateenan valtaan Kárpathos päätyi vuonna 394 eaa. käydyn Knidoksen meritaistelun seurauksena. Ateena antoi Kárpathokselle itsenäisyyden taistelun jälkeen. Hellenistisenä kautena suuri osa Kárpathoksen saaresta oli Lindoksen valtapiirissä.[10][4]

Roomalaiskaudelta osaksi osmanien valtakuntaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kárpathoksesta tuli noin vuoden 50 jaa. tienoilla osa Rooman valtakuntaa, minkä seurauksena roomalaiset asuttivat saaren.[4] Saaren strategisen sijainnin ansiosta sinne perustettiin yksi Rooman kolmesta Välimerellä sijaitsevasta laivastotukikohdasta. Keisari Diocletianuksen valtakaudella vuosina 284–305 Kárpathos liitettiin osaksi Provincia Insularumin maakuntaa. Kárpathoksesta tuli osa Itä-Roomaa eli Bysantin valtakuntaa, kun Rooman valtakunta jaettiin itä- ja länsiosaan vuonna 395. Bysanttilaiskaudella Kárpathokselle rakennettiin ensimmäiset kristilliset kirkot, kuten Agía Anastasía eli nykyinen Arkásassa sijaitseva Agía Sofían kirkko[4]. Saari oli bysanttilaiskaudellakin strategisesti merkittävä, ja historiallisten lähteiden mukaan bysanttilainen sotapäällikkö Nikeforos Fokas johdatti laivoja saaren laivastotukikohdasta valtaamaan Kreetan uudelleen Bysantille[11] vuonna 961. Aasiasta ja Pohjois-Afrikasta kotoisin olleet merirosvot terrorisoivat saaren, erityisesti rannikkoseudun, asutuskeskuksia 600-luvun puolivälistä 900-luvun puoliväliin saakka. Useat rannikon asutuskeskukset hylättiin merirosvojen vuoksi ja ihmiset muuttivat vuoriston kyliin.[12]

Ólympoksen kylä saaren pohjoisosassa.

Neljännen ristiretken seurauksena vuonna 1204 Kárpathoksesta tuli genovalaisten Louis ja Andreas Marescon omaisuutta. Tällöin saaresta alettiin käyttää nimeä Scarpanto. Genovalaisten jälkeen vallan saarella ottivat venetsialaiset. Andréas Kornáros hallitsi Kárpathosta vuosina 1306–1311, jonka jälkeen Rodokselta saapuneet johanniittaritarit valtasivat saaren. Kuitenkin jo vuonna 1315 venetsialainen Kornáros-suku otti vallan saarella. Suvun valtakaudella Kárpathokselle rakennettiin useita kirkkoja ja linnoituksia. Suku oli vallassa aina vuoteen 1537 tai toisen lähteen mukaan vuoteen 1538[12] saakka, jolloin saari päätyi kaappari Hayreddin Barbarossan johdolla osmanien valtakunnan osaksi. Osmanit eivät milloinkaan osoittaneet kiinnostusta saaren kehittämiseen, eivätkä myöskään milloinkaan asettuneet asumaan Kárpathokselle. Sen sijaan veronkerääjiä saarelle lähetettiin, jotka verot kerättyään poistuivat saarelta. Kárpathoksen asukkaat taistelivat 1820-luvulla käydyssä Kreikan vapaussodassa osmanivaltaa vastaan[12]. Saarelaiset esimerkiksi tarjosivat kreikkalaisille sota-aluksille suojaa, varustivat niitä ja jopa korjasivat. Kárpathos liittyi vuonna 1823 osaksi itsenäistynyttä Kreikkaa, ja siitä tuli osa Santorínin eparkiaa (kreik. Επαρχία της Σαντορίνης). Lontoon protokollassa vuonna 1830 Kárpathos yhdessä muiden Dodekanesian saarten kanssa kuitenkin katsottiin osaksi osmanien valtakuntaa.[4]

Italialaismiehityksestä nykyaikaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Italia valloitti Kárpathoksen ja muun Dodekanesian Kastelórizoa lukuun ottamatta vuonna 1912.[13] Italialaiset rakensivat komentoasemarakennuksen nykyisen Pigádian sataman länsipäähän. Nykyisin rakennus toimii oikeustalona. Italian ulkoministeri Tommaso Tittoni ja Kreikan pääministeri Elefthérios Venizélos allekirjoittivat 27. heinäkuuta 1919 sopimuksen, jossa Italia luopuisi omistuksistaan Dodekanesiassa Rodosta lukuun ottamatta. Seuraavan vuoden heinäkuussa Italian uusi pääministeri Giovanni Giolitti irtisanoutui sopimuksesta ja 10. elokuuta solmitussa Sèvresin rauhansopimuksessa Kárpathos jäi osaksi Italiaa.[14][15]

Dodekanesia päätyi 7. toukokuuta 1945 ja 15. syyskuuta 1947 väliseksi ajaksi väliaikaisesti Yhdistyneen kuningaskunnan hallintaan. Kreikan hallinnon alle saari tuli 15. syyskuuta 1947 ja 7. maaliskuuta seuraavana vuonna Kárpathos liitettiin virallisesti osaksi Kreikkaa.[16][10]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentokone Kárpathoksen lentoasemalla.

Kárpathoksen Pigádia on saaren liikenteellinen solmukohta, ja sieltä liikennöi laivoja säännöllisesti Kásokselle, Mílokselle, Kreetan Siteíaan ja Ágios Nikólaokseen, Santorínille, Rodokselle ja Pireukseen. Kárpathoksen länsirannikon Foiníkin kylästä liikennöi säännöllisesti Kásoksen pääkaupunkiin Frýhin laiva. Pigádiasta kulkee toukokuusta syyskuuhun veneitä pohjoisrannikon Diafánin kylään, josta edelleen järjestetään veneretkiä läheisille rannoille sekä toisinaan myös läheiselle asumattomalle Sarían saarelle. Pigádiasta kulkee kesäaikaan veneitä myös läheisille Kyrá Panagián ja Apéllan rannoille.[17]

Saarella on lentoasema, josta kreikkalainen Olympic Air -lentoyhtiö lentää säännöllisesti Ateenaan, Kásokselle, Kreetalle ja Rodokselle. Lentoasema sijaitsee saaren eteläosassa, eikä sieltä liikennöi lentokenttäbusseja. Heinä- ja elokuussa Pigádiasta liikennöi linja-autoja päivittäin sunnuntaita lukuun ottamatta suurimpaan osaan Kárpathoksen eteläosan asutuskeskuksista. Lisäksi linja-autot liikennöivät länsirannikon rannoille. Asfaltoinnin valmistuttua 2012 Spoan ja Olympoksen välille Pigádiasta on linja-autoyhteys myös pohjoisosassa sijaitseviin Ólympoksen ja Diafánin kyliin. Diafánista on kesäaikaan tuistilaivalta tulevia matkustajia varten linja-autoyhteys Ólympokseen. Kouluaikoina kunnan bussi vie koululaisia yläasteelle Diafanista Olympokseen ja ala-asteen oppilaita Olympoksesta Diafaniin. Saarella on lisäksi takseja sekä autoja ja moottoripyöriä vuokraavia yrityksiä.[17]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kárpathoksen perinteiden juuret ovat antiikin ajoissa ja paikallisväestö on onnistunut säilyttämään saaren perinteet ja tavat. Asukkaat myös pyrkivät elämään näiden arvojen mukaan. Perinteet ovat säilyneet saaren syrjäisen sijainnin ansiosta, sillä Kárpathos sijaitsee maantieteellisesti kaukana Manner-Kreikasta. Saaren kansanperinnettä on tutkittu ja tuloksia on julkaistu aikakauslehdissä, kirjoissa ja sanomalehdissä.[18]

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kárpathoksen saari tunnetaan perinteisestä arkkitehtuuristaan, jota voi havaita nykyisin useissa vuoristokylien taloissa. Saaren asukkaat saivat elantonsa 1500-luvulta 1800-luvulle saaakka pääosin kalastuksesta, maanviljelystä ja karjanhoidosta. Tuona aikana talot rakennettiinkin asukkaiden elinkeinon mukaan. Rakennuksissa kaikki rakennettiin ja järjestettiin asukkaiden tarpeiden mukaan ja kaikki tila pyrittiin käyttämään niin hyvin kuin vain mahdollista. Saaren rakennukset on rakennettu raskaista kivenlohkareista. Aluksi rakennuksista tehtiin yksikerroksisia, mutta myöhemmin rakennettiin enemmän kerroksia. Samoin parvekkeita rakennettiin myöhemmin. Talojen ikkunat ovat pitkiä ja niitä reunustavat puiset listat. Rakennusten sisätiloissa on käytetty paljon koristeluja, kuten käsinkudottuja mattoja ja kirjontatöitä.[19]

Kárpathoksella esiintyy myös toinen, pohjoisempana sijaitsevilla Kykladien saarilla vallalla oleva arkkitehtuurityyli, johon kuuluvat pienet kuutionmuotoiset valkoiset rakennukset. Rakennuksissa on tasakatot sekä kirkkain värein maalatut ikkunaluukut ja ovet.[19]

Musiikki ja tanssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin ajoista lähtien Kárpathoksella on sävelletty ja laulettu kansanlauluja ja riimirunoja, ja ne kuuluvat kaikenikäisten saarelaisten päivittäiseen elämään. Tärkeä tapahtuma saarelaisille on Karpáthiko glénti -nimellä (kreik. Καρπάθικο γλέντι) tunnettu perinteinen juhla, jossa miehet istuvat perinteisten soittimien kanssa pöydän ympärillä, juovat viiniä sekä säveltävät ja laulavat lauluja. Musiikin kautta miehet osoittavat tunteitaan eli joko tuskaa tai iloa tilanteesta riippuen. Kárpathokselle tyypillisiä soittimia ovat luutun tapainen laoúto, tsamboúna, violí ja lýra.[18]

Saaren perinteisiä tansseja ovat Antipatistís, Arkistís, vain häissä tanssittava Foumistós, Gonatistós, Kefallonítika, Páno chorós, Siganós, Soústa ja Zervós. Näitä tansseja tanssitaan esimerkiksi Karpáthiko gléntissä.[18]

Diafánin kylä saaren pohjoisosassa sijaitsee merenrannalla.

Juhlat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kárpathoslaiset häät ovat yksi saarelaisten merkittävimmistä perinteistä. Kaikki alkaa kihlauksesta, jonka jälkeen seuraavat häävalmistelut, kuten hääpaikan koristelu ja juhlat ennen kirkkoon menoa. Näiden jälkeen seuraa hääseremonia kirkossa. Toisena päivänä on lisäksi vielä joitain kárpathoslaisia häätapoja. Aikaisemmin häät kestivät jopa kahdeksan päivää, mutta nykyisin ne ovat lyhentyneet kestämään ainoastaan kahdesta kolmeen päivään.[20]

Seitsemän päivää lapsen syntymän jälkeen vietetään Eptá-nimistä (kreik. Επτά, seitsemän) juhlaa, jolloin perhe ja ystävät kokoontuvat yhteen. Juhlassa tytöt laulavat lapselle perinteisiä lauluja. Vieraille tarjoillaan vedestä, vehnäjauhosta, voista ja hunajasta valmistettuja leivonnaisia.[20]

Suuren paaston ensimmäisenä päivänä, joka Kreikassa tunnetaan nimellä Kathará Deftéra (kreik. Καθαρά Δευτέρα), järjestetään Óthoksen kylässä suuri Pipéri-niminen juhla. Juhlassa tarjoillaan runsaasti ruokaa ja viiniä. Apérin kylässä pidetään suuren paaston ensimmäisenä sunnuntaina gílles-niminen juhla, joka on omistettu edellisen vuoden aikana syntyneille lapsille sekä naimisiin menneille pareille. Juhlaa varten leivotaan suuri mantelein ja saksanpähkinöin koristeltu leipä. Voládan kylän lähellä järjestetään viinifestivaali, johon ihmiset kerääntyvät juhlimaan sadonkorjuuta sekä maistelemaan paikallisten perheiden valmistamaa viiniä. Festivaalilla lisäksi musisoidaan laoúto- ja lýra-soittimilla.[20]

Viestimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kárpathoksen radioasemia ovat pääkaupungissa Pigádiassa toimiva Karpathos FM sekä Ólympoksessa toimiva Radio Ólympos.[21] Pigádiassa on myös Adésmefti Kárpathos -nimisen (kreik. Αδέσμευτη Κάρπαθος) sanomalehden toimitus. Lehti ilmestyy kahden viikon välein.[22]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Chilton, Lance; Dubin, Marc; Ellingham, Mark: The Rough Guide to the Greek Islands. Rough Guides, 2004. ISBN 184353259X. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Miller, Korina et al.: Greek Islands. Lonely Planet, 2010. ISBN 978-1-74179-227-0. (englanniksi)
  • David, Thomas; Worm, Susanna; Gaitanides, Johannes: Kreikan saaristo. Helsinki: Kirjayhtymä, 1982. ISBN 951-26-1880-X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Νησιά του Αιγαίου (Χώρος ευθύνης Γ.Γ. Αιγαίου & Ν.Π.): ΚΑΡΠΑΘΟΣ Γενικής Γραμματείας Αιγαίου και Νησιωτικής Πολιτικής. Viitattu 21.3.2012. (kreikaksi)
  2. a b c d Press release: Publication of provisional results of the 2011 Population Census (PDF) 22.7.2011. Pireus: The Hellenic Statistical Authority (ELSTAT). Viitattu 21.3.2012. (englanniksi)
  3. a b Väestönlaskenta 2001 (PDF) Εθνική Στατιστική Υπηρεσία της Ελλάδος (ΕΣΥΕ). Viitattu 21.3.2012. (kreikaksi)
  4. a b c d e f g h i j History ecoislands.gr. Viitattu 23.10.2012. (englanniksi)
  5. Ιστορία rizokarpason.com. Viitattu 23.10.2012. (kreikaksi)
  6. Πρόγραμμα 'Καλλικράτης' (Ενημερώσεις μέχρι 31/12/2010) (xls) 2010. Ελληνική Στατιστική Αρχή. Viitattu 21.3.2012. (kreikaksi)
  7. David et al. 1982, s. 35-36
  8. General Information // Τhe Climate Δήμος Καρπάθου (Kárpathoksen kunta). Viitattu 7.9.2012. (englanniksi)
  9. Karpathos Weather, Greece: Information about the weather in Karpathos, Dodecanese greeka.com. Viitattu 7.9.2012. (englanniksi)
  10. a b c d History // Ηistory and Culture Δήμος Καρπάθου (Kárpathoksen kunta). Viitattu 26.3.2012. (englanniksi)
  11. Willetts, R. F.: The civilization of ancient Crete, s. 213. University of California Press, 1977. ISBN 0520034066. Teoksen verkkoversio (viitattu 28.3.2012). (englanniksi)
  12. a b c History // Romans - Pirates Δήμος Καρπάθου (Kárpathoksen kunta). Viitattu 28.3.2012. (englanniksi)
  13. Chilton et al. 2004, s. 315
  14. Kallis, Aristotle A.: Fascist ideology: territory and expansionism in Italy and Germany, 1922-1945, s. 109. Routledge, 2000. ISBN 0415216117. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.3.2012). (englanniksi)
  15. Recent History Δήμος Κάσου (Kásoksen kunta). Viitattu 26.3.2012. (englanniksi)
  16. Cahoon, Ben: Greece: Dodecanese Islands and Rhodes World Statesmen.org. Viitattu 26.3.2012. (englanniksi)
  17. a b Miller et al. 2010, s. 294–295
  18. a b c Culture - Folklore - Tradition // Culture- Folklore Δήμος Καρπάθου (Kárpathoksen kunta). Viitattu 21.10.2012. (englanniksi)
  19. a b Karpathos Architecture: Information about the architecture of Karpathos Greece greeka.com. Viitattu 7.9.2012. (englanniksi)
  20. a b c Culture - Folklore - Tradition // Customs in Karpathos Δήμος Καρπάθου (Kárpathoksen kunta). Viitattu 21.10.2012. (englanniksi)
  21. Dodekanisa Radio Frequencies: Karpathos 2010. media.net.gr. Viitattu 22.10.2012. (englanniksi)
  22. Επικοινωνία Kárpathos: Αδέσμευτη Κάρπαθος. Viitattu 21.10.2012. (kreikaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]