Arohiirihaukka
Wikipedia
| Arohiirihaukka | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen | ||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Buteo rufinus (Cretzschmar, 1829) |
||||||||||||||||||
| Alalajit | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Arohiirihaukka Wikispeciesissä |
Arohiirihaukka (Buteo rufinus) on päiväpetolintu, Suomessa suurharvinaisuus. Lajin nimesi ja kuvaili Philipp Jakob Cretzschmar 1829.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Pituus 60 cm, siipien kärkiväli 135 cm, paino puolitoista kiloa. Arohiirihaukka on tavallista hiirihaukkaa hieman suurempi ja pitkäsiipisempi, muodoltaan enemmän piekanan kaltainen. Jalat ovat pitkät. Väritykseltään hyvin vaihteleva ja usein äärimmäisen vaikea erottaa hiirihaukan vulpinus -alalajista. Pyrstö punaruskea, pää vaalea. Kyljillä tummat "housut", siiven yläpinnalla vaalea lautuma. Monet hiirihaukat ovat täysin samanvärisiä.
[muokkaa] Ravinto
Arohiirihaukka syö pääasiassa pikkujyrsijöitä, kuten siiseleitä, hiiriä, myyriä, aavikkorottia, hamstereita, maaoravia, jäniksen poikasia, maamyyriä ja siilejä. Laji syö myös matelijoita, kuten liskoja ja käärmeitä. Arohiirihaukka saalistaa myös lintuja, aina kiuruista fasaanin kokoisiin. Talvisin arohiirihaukka syö mielellään haaskoja piekanan ja hiirihaukkan tavoin.
[muokkaa] Levinneisyys
Arohiirihaukka elää Turkissa, Kreikassa, Romaniassa, Bulgariassa ja Unkarissa.
[muokkaa] Elinympäristö
Arohiirihaukka viihtyy nimensä mukaisesti aroilla ja muilla kuivilla avoimilla alueilla.
