Arohiirihaukka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arohiirihaukka
Adlerbussard.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat Accipitridae
Alaheimo: Buteoninae
Suku: Buteo
Laji: rufinus
Kaksiosainen nimi
Buteo rufinus
(Cretzschmar, 1829)
Levinneisyyskartta
Buteo rufinus dis.PNG
Alalajit
  • B. r. cirtensis
  • B. r. rufinus
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Arohiirihaukka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Arohiirihaukka Commonsissa

Arohiirihaukka (Buteo rufinus) on päiväpetolintu, Suomessa suurharvinaisuus. Lajin nimesi ja kuvaili Philipp Jakob Cretzschmar 1829.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 50–65 cm, siipien kärkiväli 126–148 cm ja paino 590–1 760 g. Arohiirihaukka on tavallista hiirihaukkaa hieman suurempi ja pitkäsiipisempi, muodoltaan enemmän piekanan kaltainen. Jalat ovat pitkät. Väritykseltään se on hyvin vaihteleva ja usein äärimmäisen vaikea erottaa hiirihaukan vulpinus -alalajista. Pyrstö on punaruskea, pää vaalea. Kyljillä on tummat "housut", siiven yläpinnalla vaalea lautuma. Monet hiirihaukat ovat täysin samanvärisiä kuin arohiirihaukka.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa arohiirihaukka elää Turkissa, Kreikassa, Romaniassa, Bulgariassa ja Unkarissa, Aasiassa sitä tavataan pesimäaikana Lähi-idästä Keski-Aasiaan. Alalaji cirtensis elää Pohjois-Afrikassa. Lajin elinympäristön ala on 100 000–1 000 000 neliökilometriä ja maailman populaation koko on 100 000–1 000 000 yksilöä. Pohjoisimmat populaatiot ovat muuttolintuja, jotka talvehtivat Afrikassa Sahelin alueella ja Iranista Etelä-Kiinaan ulottuvalla vyöhykkeellä. Suomessa se on toistaiseksi tavattu noin 18 kertaa.[2]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arohiirihaukka viihtyy nimensä mukaisesti aroilla ja muilla kuivilla avoimilla alueilla. Kesällä sitä tavataan vuoristossa aina kolmen-neljän kilometrin korkeudelle asti.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isokokoinen risupesä on yleensä kallion ulkonemalla tai kivellä, usein pensaan suojassa, joskus se voi olla lähes tasaisella maalla, harvoin puussa. Naaras munii tavallisesti kolme tai neljä munaa, joita haudotaan vähintään neljä viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä kuuden-seitsemän viikon ikäisinä.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arohiirihaukka syö pääasiassa pikkujyrsijöitä, kuten siiseleitä, hiiriä, myyriä, aavikkorottia, hamstereita, maaoravia, jäniksen poikasia, maamyyriä ja siilejä. Laji syö myös matelijoita, kuten liskoja ja käärmeitä. Arohiirihaukka saalistaa myös lintuja, aina kiuruista fasaanin kokoisiin. Talvisin arohiirihaukka syö mielellään haaskoja piekanan ja hiirihaukkan tavoin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1980: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. II. – Oxford University Press. Hongkong.
  1. BirdLife International: Buteo rufinus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 9.5.2014. (englanniksi)
  2. Rariteettikomitea