Doorilaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kreikan eri heimot. Doorilaisten asuinalue on merkitty ruskealla.

Doorilaiset olivat antiikin kreikkalainen heimo tai väestönryhmä joka asui muun muassa Länsi-Kreikassa ja levittäytyi sieltä muun muassa Kreetan saarelle. Heidän nimensä on tarkoittanut alkujaan ehkä vuorten tai maaseudun ihmisiä, orjia tai keihäsmiehiä. Doorilaiset asuivat alkujaan ehkä Thessaliassa, josta siirtyivät n. vuoden 1100 eaa. tienoilla Peloponnesokselle. Doorilaisten keskuksia olivat doorilaisten noin 950 eaa valtaama Lakonian Sparta ja Korintti[1]. Doorilaisten levittäytyminen ajoittui pronssikauden loppuun. Doorilaisten oma kulttuuri ei ollut muuten korkealla tasolla, mutta heillä oli rautaisia lyömämiekkoja.[2]

Doorilaisten alkuperää ei tunneta tarkasti, mutta luultavasti he tulivat pohjoisen suunnalta ja tuhosivat viimeiset jäänteet Mykenen kaupunkisivilisaatiosta.[3][2]. Doorilaisilla oli hallussaan koko Peloponnesos lukuun ottamatta Akhaiaa, Arkadiaa ja Elistä, sekä Megaris, Doris, Kreeta ja eteläiset Kykladit sekä siirtokuntia. 800-luvulla eaa. seuraava muuttoaalto vei heidät Sisiliaan asti. [2]

Doorilaisten puhuma kieli oli yksi klassisen kreikan päämurteista, mutta koska ateenalaiset alkoivat dominoida 500-luvulla eaa., vanhoissa kirjoituksissa on jäljellä vain vähän puhdasta doorilaismurretta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Camp, John & Fisher, Elizabeth: Exploring the world of the ancient Greeks /Antiikin Kreikan maailma. Suom. Jaana Iso-Markku. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19249-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sfakian People and the Dorians Sfakia Crete
  2. a b c d Dorian Encyclopedia Britannica. Viitattu 24.2.2013.
  3. Camp&Fisher 2004, s 56-57
Tämä antiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.