Kyläpöllönen
Wikipedia
| Kyläpöllönen | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Otus scops Carolus Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||
| Alalajit | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
| |
Kyläpöllönen (Otus scops) on Etelä-Euroopassa sekä läntisessä ja keskisessä Aasiassa tavattava pöllölintu. Se muuttaa talveksi Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan.
Väritykseltään lintu on ruskean- ja harmaankirjava. Naama on vaaleampi kuin muu ruumis. Kyläpöllösen siivet ovat pitkät ja soveltuvat hyvin muuttamiseen. Kooltaan lintu on 19–21 cm ja sen siipiväli on 47–54 cm.
Kyläpöllönen elää avoimilla metsämailla, puistoissa sekä puutarhoissa. Se munii tavallisesti 3–6 munaa puun koloon. Kylläpöllönen käyttää ravinnokseen suurimmaksi osaksi hyönteisiä. Lintu on suurimmaksi osaksi yöaktiivinen. Linnun kutsuääni on matala vihellys.
Kyläpöllöskannan suuruudeksi arvioidaan 150 000–180 000 yksilöä. [1]
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Otus scops IUCN Red List. 2008. IUCN. (englanniksi)

