Minervanpöllö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Minervanpöllö
Athene noctua.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Pöllölinnut Strigiformes
Heimo: Pöllöt Strigidae
Suku: Minervanpöllöt Athene
Laji: noctua
Kaksiosainen nimi
Athene noctua
Scopoli, 1769
Levinneisyyskartta
Steinkauz-Athene noctua-World.png
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Minervanpöllö Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Minervanpöllö Commonsissa

Minervanpöllö (Athene noctua) on minervanpöllöihin (Athene) kuuluva lintu, joka on saanut nimensä roomalaisten viisauden ja sodankäynnin jumalattarelta, Minervalta.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minervanpöllöllä on suuri pää, pitkät jalat ja keltaiset silmät. Sen pituus on 21–27 cm, siipien kärkiväli noin 60 cm ja paino 140–200 g. Naaras on selvästi koirasta suurempi. Laji on usein aktiivinen myös päivällä, ja se liikkuu paljon maassa. Lentää tikkamaisesti syvään aaltoillen, ja lennossa havaitaan leveät ja pyöreäpäiset siivet. Laulu on matalahko, loppua kohden nouseva vihellys. Muita ääniä ovat äkäinen varoittelu ”kii-kii-kii…” sekä kimeä ”kiio”.

Lajista tunnetaan noin 13 alalajia, joista Euroopassa esiintyvä vidalii on tummin, ja Lähi-idässä pesivä lilith vaalein.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minervanpöllö saalistaa pikkujyrsijöitä ja -lintuja, mutta lähes puolet sen ruokavaliosta koostuu hyönteisistä, etenkin kovakuoriaisista. Hyönteisiä se saalistaa erikoiseen tapaansa maassa pomppien.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minervanpöllö elää metsissä, viljelysmailla, ruohomailla ja puoliaavikoilla.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minervanpöllöä tavataan Espanjasta Venäjälle ulottuvalla alueella, Lähi-idässä, Keski-Aasiassa Kiinaa, Koreaa ja Mongoliaa myöten sekä Pohjois-Afrikassa. Maailman populaatio on kooltaan ainakin ½–1 miljoonaa yksilöä. Euroopassa arvioidaan pesivän 216 000–330 000 paria. Laji pesii yleisenä Englannissa, jonne se istutettiin 1800–luvulla. Suomessa minervanpöllö on havaittu rariteettikomitean hyväksymästi kahdesti, 15. syyskuuta 1901 Muuramessa ja 26. toukokuuta 1983 Siikajoella.[2]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minervanpöllö tekee puun- tai kivenkoloon pesän, johon se munii 3–6 munaa. Naaras hautoo munia 28–29 päivää. Kuoriutumisen jälkeen poikaset pysyvät pesässä ruokittavina n. 25 vuorokautta. Minervanpöllö on yksiavioinen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Athene noctua IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 11.10.2013. (englanniksi)
  2. BirdLife Suomi: RK:n hyväksymät havainnot, Jäälokki (Pagophila eburnea) - Vuorileppälintu (Phoenicurus erythrogaster) Viitattu 27.3.2009.