Athene

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Roomalainen Athenen patsas, ensimmäinen tai toinen vuosisata.

Athene (muinaiskreikaksi Ἀθήνη), usein Pallas Athene (Παλλὰς Ἀθήνη), oli kreikkalaisessa mytologiassa sotataidon, tiedon ja viisauden jumalatar sekä kaupunkien (etenkin Ateenan) ja valtioelämän vaalija. Muinaiset roomalaiset ja etruskit kutsuivat Athenea nimellä Minerva.

Mytologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Athenen syntymästä on useita myyttejä. Athenen isä oli ylijumala Zeus ja äiti titaani Metis, jonka Zeus vietteli. Koska Zeus sai tietää Metiksen lapsen voivan olla häntä voimakkaampi, hän nieli Metiksen koska ajatteli poikavauvan syöksevän hänet vallasta. Zeukselle tuli päänsärky ja hän pyysi seppäjumala Hefaistokselta apua. Hefaistos iski Zeusta päähän kirveellä ja samalla täydelliseen sotavarustukseen pukeutunut Athene syntyi jumalten ihmetykseksi Zeuksen päästä.[1]

Koska Athene oli syntynyt isänsä päässä, hänestä tuli viisauden ja tiedon jumalatar. Toisin kuin kuumapäinen sodanjumala Ares, Athene oli kärsivällinen ja suosi taisteluissa taktiikoita ja strategioita. Siksi Athene oli nimenomaan järjestäytyneen, saalista tuottavan taistelun jumalatar, kun taas Aresta pidettiin alkukantaisen, tuhoavan taistelun jumalana. Myyteissä Athenen joukot kohtasivat ainakin kaksi eri kertaa Areksen joukot, jotka jäivät kummallakin kerralla tappiolle.

Athene oli aina Zeuksen lempilapsi ja auttoi useita kreikkalaisen mytologian sankareita, kuten Perseusta, Odysseusta ja Heraklesta. Hän oli kreikkalaisten puolella Troijan sodassa ja auttoi heitä lähettämällä kolme jättiläiskäärmettä surmaamaan troijalaisten ylipapin Laokoonin ja hänen poikansa, sillä Laokoon ymmärsi Troijan hevosen olevan kreikkalaisten salajuoni.

Athenen nimen eteen liitettiin usein sana Pallas. Erään tarinan mukaan Pallas oli Athenen isä, jonka Athene tappoi tämän yritettyä maata hänet väkisin.[2] Suda kertoo epiteetin tulleen joko siitä, että Athene tappoi gigantti Pallaksen ja puki tämän nahan yllensä suojatakseen itseään, tai vaihtoehtoisesti kreikankielen keihästä tarkoittavasta sanasta (m. kreik. pallein).[3] Apollodoroksen kertomuksessa Pallas oli Athenen lapsuudenystävä, Tritonin tytär, jotka yhdessä harjoittelivat soturin taitoja. Kerran he kuitenkin riitaantuivat, ja Pallaksen aikoessa iskeä, Zeus peloissaan nosti aigiin heidän väliinsä. Hämmentyneenä Pallas nosti katseensa kilpeen ja kaatui kuolleena maahan.[4] Suruissaan Athene otti kuolleen ystävänsä nimen epiteetikseen, valmisti palladionin ystävänsä muistoksi ja alkoi käyttää aigista rintapanssarinaan.

Athene on Ateenan kaupunkivaltion suojelija ja Ateena nimettiin Athenen mukaan. Ateenassa sijaitseva Parthenon-temppeli oli pyhitetty Athenelle. Parthenonia koristi valtava Athenea esittävä marmoripatsas. Ateneum tarkoittaa Athenen temppeliä tai pyhäkköä.

Käärme ja pöllö (nk. Athenen pöllö) ovat Athenelle pyhitettyjä eläimiä. Myös oliivipuu on hänelle pyhitetty.

Epiteetit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Athenen epiteettejä eli lisänimiä olivat muun muassa seuraavat:[5]

  • Ageleie, sotasaaliiden hankkija
  • Agesistratos, armeijan joukkojen johtaja
  • Atrytone, väsymätön
  • Bulaia, neuvonantaja kaikissa vaaroissa ja hätätilanteissa
  • Erysiptolis, kaupunkien turvaaja
  • Fratria, veljeskuntien suojelija
  • Glaukopis, pöllönsilmäinen tai harmaasilmäinen
  • Gorgopis, gorgonsilmäinen
  • Hippia, hevosten suojelija
  • Khalinitis, suitsien pitelijä
  • Meter, äiti ja äitien suojelija
  • Nike, voitontuoja
  • Obrimopatre, väkivahvan isän tytär
  • Pallas, jumalatar joka surmasi Pallas-jättiläisen
  • Parthenos, neitsyt
  • Perseptolis, kaupunkien tuhoaja
  • Polias, kaupungin ja linnoituksen suojelija
  • Polymetis, monimerkityksinen/monien aivoitusten jumalatar
  • Promakhia, esitaistelija
  • Pronaia, jumalatar joka asuu temppelin edessä
  • Pronoia, ennalta ajatteleva, harkitseva jumalatar
  • Tritogeneia, kolmanneksi syntynyt tai Tritonis-järven luona syntynyt

Lisäksi Athenella oli myös monia muita kaupunkien ja ihmisten suojeluun liittyneitä tehtäviä; hän oli mm. oikeudenmukaisuuden, käsityöläisten, seppien, pronssinvalajien, kankaankudonnan, laivanrakentajien, oliivipuun ja lähipiirin suojelija; Erekhtheionin salaisuuden varjelija; sankarien ystävä; sekä Gorgonkuvaisen aigis-kilven kantaja.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 1.3.6 (engl. käännös).
  2. Cicero: De Natura Deorum iii:xxiii (engl. käännös)
  3. Suda, hakusana Pallas (engl.)
  4. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 3.12.3 (engl. käännös).
  5. a b Simonsuuri, Kirsti: Ihmiset ja jumalat. Myytit ja mytologiat, s. 83-84. 3. painos. Tammi, 2002. ISBN 951-31-2510-6.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Athena.