Mílos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mílos
Μήλος
Míloksen sijainti Kreikassa.
Míloksen sijainti Kreikassa.
Maantiede
Muut nimet Melos
Sijainti 36°40′45″N, 24°25′07″E
Saariryhmä Kykladit
Merialue Egeanmeri, Välimeri
Pinta-ala 160,147 km²
Korkein kohta Profítis Ilías 748 m
Valtio
Valtio Kreikka
Kunta Mílos
Väestö
Väkiluku 4 771 (2001)[1]
Suurin kaupunki Pláka
Kielet Kreikka

Mílos tai Melos (kreik. Μήλος) on tuliperäinen saari Kykladien saaristossa Kreikassa. Saari on osa Míloksen kuntaa, johon kuuluu myös asumattomia pikkusaaria, kuten Antimílos.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Míloksen sijainti Kreikan mannermaan ja Kreetan välissä sekä sen laavalasivarannot tekivät saaresta tärkeän keskuksen pronssikaudella. Fylakopísta saaren koillisrannikolta on löydetty osa kaupungin muuria sekä minolainen palatsi, jossa on tärkeitä seinämaalauksia. Myös ruukkuja on löytynyt paljon. Historiallisella ajalla saaren asuttivat Lakoniasta tulleet doorilaiset. Saarelta on löydetty useita tunnetuiksi tulleita antiikin ajan taideteoksia, ehkä tärkeimpänä Milon Venus.

Saarelta lähetettiin laivoja Salamiin taisteluun, vaikka Mílos ei ottanutkaan osaa Deloksen meriliittoon ja pyrki pysymään puolueettomana peloponnesolaissodassa. 415 eaa. ateenalaiset valtasivat saaren ja surmasivat kaikki asekuntoiset míloslaiset. Naiset ja lapset ateenalaiset myivät orjuuteen tuoden tilalle 500 ateenalaista uudisasukkaiksi. Tapahtumista kertoo Thukydides tunnetussa Melos-dialogissaan, joka on osa hänen teostaan Peloponnesolaissota. Thukydides kuvaa, miten Ateenan valtio hylkäsi ne ihanteet, jotka sillä oli ollut sodan alkaessa, ja alkoi tavoitella vain omaa etuaan. Sodan loppupuolella spartalaiset asuttivat saaren jälleen lakonialaisilla, mutta se ei koskaan saavuttanut aiempaa vaurauttaan.

Kristillisen ajan alkaessa Míloksella oli paljon juutalaisia, ja kristinusko levisi saarelle varhain. Latinalaisen keisarikunnan aikana saari oli osa Náxoksen herttuakuntaa.

Saaren väkiluku laski koko 1900-luvun, ja oli luultavasti hyvinkin korkea antiikin aikana. Vuonna 2001 saaren väkiluku oli vain 4 771.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sýrmatan kylä Míloksella.

Mílos on Kykladien lounaisin saari, 120 kilometriä itään Lakoniasta. Sen pinta-ala on noin 160 neliökilometriä, josta suurin osa on mäkistä maastoa. Korkein kukkula on Profítis Ilías (748 m) saaren länsiosassa. Kuten muutkin Kykladit, saari on tuliperäinen, mikä näkyy maastossa laavakivien yleisyytenä. Saareen tunkeutuu luoteesta lahti, joka muodostaa luonnonsataman, jakaen loppusaaren kahteen suurin piirtein yhtä suureen osaan. Saaren tulivuori on edelleen aktiivinen, ja saaren itäosassa onkin kuumia rikkilähteitä.

Antímilos, joka sijaitsee 20 km luoteeseen Míloksesta, on asumaton ja koostuu laavakivestä. Sitä kutsutaan usein myös Erimomilokseksi, eli autioksi Mílokseksi.

Kímoloksella, joka sijaitsee vain 1,6 km itään Míloksesta, oli antiikin aikana merkittävä kaupunki. Saari tunnettiin tällöin viikunoistaan.

Luonnonvarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mílokselta kaivetaan ja myydään ympäri maailman perliittiä ja kaoliinia. Aiemmin saarelta kaivettiin myös rikkiä ja kipsiä. Antiikin aikana Míloksen aluna oli tunnettua. Saarella kasvaa appelsiinia, sypressejä sekä katajaa. Puuvillaa ja ohraa viljellään. Saari on kuitenkin suhteellisen kuiva.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Väestönlaskenta 2001 (PDF) Εθνική Στατιστική Υπηρεσία της Ελλάδος (ΕΣΥΕ). Viitattu 28.7.2009. (kreikaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]