Attika

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee periferiaa. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.
Attikan periferia
Περιφέρεια Αττικής
Periferia
sijainti
sijainti
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Attika
Alueyksiköitä 8
Kuntia 66
Perustettu 1987
Hallinto
 – Hallinnollinen keskus Ateena
Pinta-ala 3 808 km² (12.)
Väkiluku (2011) 3 812 330[1] (1.)
 – väestötiheys 1 001,11 as/km²
Lyhenteet
 – ISO 3166 GR-I
 – NUTS EL30
www.patt.gov.gr

Attika (kreik. Αττική, Attikí) eli Attikan periferia (Περιφέρεια Αττικής, Periféria Attikís) on yksi Kreikan aluehallinnon kolmestatoista periferiasta. Se kuuluu Attikan hajautetun hallinnon alueeseen ja sen pääkaupunki on Ateena.[2][3] Periferian pinta-ala on 3 808 neliökilometriä ja asukasluku 3 812 330 (vuonna 2011).[4][1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Attika oli yksi antiikin Kreikan maakunnista. Attikan asukkaat olivat antiikin aikana joonialaisia. Ateenan kaupunkivaltiosta tuli jo arkaaisella ajalla Attikan johtava kaupunki ja muut kaupungit joutuivat sen vallan alle. Tärkeitä kaupunkeja antiikin aikana olivat mysteereistään tunnettu Eleusis, Ateenan satamakaupunki Pireus, Megara, hopeakaivoksistaan tunnettu Laurion ja Marathon jonka paikalla kuuluisa Marathonin taistelu käytiin vuonna 490 eaa. Attikaan kuuluivat myös saaret Salamis ja Aigina.

Keskiajalla Attika oli muun Kreikan tavoin osa Bysantin valtakuntaa. 1200-luvulla ristiretkeilijät perustivat Ateenan herttuakunnan, joka käsitti Attikan ja alueita aina Makedonian rajalle asti.

Alueyksiköt ja kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2011 alusta lähtien periferia on jaettu alueyksiköihin ja kuntiin seuraavasti:[1]

Alueyksikkö Kunta Väkiluku
Keski-Ateenan alueyksikkö Ateena 655 780
Dafni-Ymittos 33 540
Filadelfeia-Chalkidona 35 470
Galatsi 58 850
Ilioupoli 77 850
Kaisariani 26 050
Vyronas 60 840
Zografou 70 060
Yhteensä: 1 018 440
Pohjois-Ateenan alueyksikkö Amarousio (Marousi) 72 480
Agia Paraskevi 59 500
Chalandri 73 970
Filothei-Psychiko 26 750
Irakleio 49 350
Kifisia 71 100
Lykovrysi-Pefki 31 290
Metamorfosi 29 770
Nea Ionia 66 800
Papagou-Cholargos 45 850
Penteli 34 880
Vrilissia 30 660
Yhteensä: 592 400
Länsi-Ateenan alueyksikkö Peristeri 138 920
Agia Varvara 26 490
Agioi Anargyroi-Kamatero 62 440
Aigaleo 69 660
Chaidari 46 590
Ilion 84 830
Petroupoli 58 800
Yhteensä: 487 730
Etelä-Ateenan alueyksikkö Kallithea 100 050
Agios Dimitrios 70 970
Alimos 41 830
Elliniko-Argyroupoli 51 330
Glyfada 86 980
Moschato-Tavros 39 900
Nea Smyrni 73 090
Palaio Faliro 62 370
Yhteensä: 526 520
Pireuksen alueyksikkö Pireus 163 910
Keratsini-Drapetsona 91 090
Korydallos 63 550
Nikaia-Agios Ioannis Rentis 105 230
Perama 25 290
Yhteensä: 449 070
Itä-Attikan alueyksikkö Acharnes 107 500
Dionysos 40 170
Kropia (Koropi) 30 340
Lavreotiki (Lavrio) 24 970
Marathon 33 560
Markopoulo Mesogaias 20 070
Oropos 33 530
Paiania 26 620
Pallini 54 390
Rafina-Pikermi 19 940
Saronikos 28 820
Spata-Artemida 33 800
Vari-Voula-Vouliagmeni 48 380
Yhteensä: 502 090
Länsi-Attikan alueyksikkö Eleusis 30 140
Aspropyrgos 30 160
Fyli 46 150
Mandra-Eidyllia 17 890
Megara 36 960
Yhteensä: 161 300
Saarten alueyksikkö Salamis 39 220
Aigina 13 190
Angistri 1 120
Hydra 1 980
Kythera 4 030
Poros 4 010
Spetses 4 070
Troizinia 7 160
Yhteensä: 74 780

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Publication of provisional results of the 2011 Population Census (PDF) 22.7.2011. Pireus: The Hellenic Statistical Authority (ELSTAT). Viitattu 9.6.2014. (englanniksi)
  2. Σύσταση αποκεντρωμένης διοίκησης Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Viitattu 30.5.2014.
  3. Στοιχεία Επικοινωνίας Περιφερειών Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Viitattu 30.5.2014.
  4. Administrations of Greece Statoids. Viitattu 3.6.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]