Fyle

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Fyle (muinaiskreikaksi φυλή, ”heimo”, ”kansa” < φύεσθαι, fyesthai, ”olla peräisin”, ”polveutua”) tarkoitti antiikin Kreikassa heimoa.

Homeros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen kirjallinen maininta fyleistä löytyy Homerokselta. Nestor ehdottaa Iliaassa, että armeija tulisi järjestää fyleittäin ja fratrioittain.[1] Sitä miten kansat tai kaupunkien väestö on jaettu, ei kuitenkaan kuvata kovin tarkasti.

Doorilaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Doorilaisilla oli alun perin kolme fyleä: Hylleis, Dymanes ja Pamfyloi. Ne olivat käytössä monissa kaupungeissa niillä alueilla, jotka doorilaiset asuttivat. Joissakin kaupungeissa käytössä oli myös neljäs fyle ei-doorilaisille asukkaille.

Kreeta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Doorilaisessa Kreetassa termi fyle (tai πυλα, pyla) sai erityisen merkityksen klassisella ajalla. Fylejä oli kolme tai neljä. Joka vuosi valittiin uudet kosmoi, jotka johtivat hallintoa. Joka vuosi eri fyle sai valittavakseen kyseiset henkilöt, jotta kaikki fylet voisivat ottaa osaa vallankäyttöön samassa määrin.

Joonialaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joonialaiset fylet tunnetaan parhaiten Ateenasta ja sitä ympäröivästä Attikan maakunnasta.

Varhaiset attikalaiset fylet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisella ajalla Attika oli jaettu neljään fyleen. Ne oli nimetty Ionin poikien mukaan.[2] Ne koostuivat kolmesta trittyksestä tai neljästä naukrariasta.

Fyle Ionin poika Rooli
Aigikoreis (Αἰγικορεῖς)[3] Aigikores paimenet[4]
Argadeis (Ἀργαδεῖς)[5] Argades työläiset[4]
Geleontes (Γελέοντες)[6] Geleon maanviljelijät[4]
Hopletes (Ὅπλητες)[7] Hoples sotilaat tai käsityöläiset[4]

Kleistheneen fylet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kleisthenes uudisti Ateenan järjestelmän vuonna 508 eaa. Kleistheneen järjestelmässä uusia fylejä oli kymmenen. Koko Attika oli jaettu kolmeen vyöhykkeeseen: kaupunki (Asty), rannikkoalue (Paralia) ja sisämaa (Mesogeia). Jokaisen fylen asukkaita asui jokaisella vyöhykkeellä. Fylet oli näin jaettu kolmeen osaa, kolmeen trittykseen eli kolmannekseen. Kuhunkin trittykseen kuului yksi tai useampia demoksia.[8] Yhden heimon jäsenet asuivat siis maantieteellisesti hajanaisella alueella.

Fylet oli nimetty tunnettujen heerosten (eponyymiset heerokset) mukaan.[8][9] Fyleille vakiintui jo varhain järjestys, jossa Erekhtheis oli ensimmäinen, Aigeis toinen ja niin edelleen.

Fyle Heeros Järjestys
Aiantis (Αἰαντίς) Aias, Telamonin poika 9. fyle
Aigeis (Αἰγηίς) Aigeus 2. fyle
Akamantis (Ἀκαμαντίς) Akamas, Theseuksen poika 5. fyle
Antiokhis (Ἀντιοχίς) Antiokhos, Herakleen ja Medan poika 10. fyle
Erekhtheis (Ἐρεχθηίς) Erekhtheus 1. fyle
Hippoth(e)ontis (Ἱπποθοντίς) Hippothoon, Poseidonin ja Alopen poika 8. fyle
Kekropis (Κεκροπίς) Kekrops 7. fyle
Leontis (Λεοντίς) Leos, Orfeuksen poika[10] 4. fyle
Oineis (Οἰνηίς) Oineus, Pandionin avioton poika[11][12] 6. fyle
Pandionis (Πανδιονίς) Pandion 3. fyle

Jokainen kymmenestä fylestä osallistui Bulen toimintaan viidelläkymmenellä valtuutetulla, jolloin koko neuvostossa oli 500 jäsentä. Fylet toimivat viranhaltijoiden vaalipiireinä, muun muassa kymmenen kenraalin (strategoi) valinnassa, ja niistä tuli armeijan yksikköjen perusta. Niistä valittiin myös urheilijoita, laulajia ja tanssijoita erilaisiin juhliin.

Pausaniaan mukaan järjestelmään lisättiin myöhemmin fylet Attalos, Ptolemaios ja Hadrianos.[13]

Muut joonialaiset kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muissa joonialaisissa kaupungeissa käytettiin osittain samaa fyle-jakoa kuin varhaiskauden Ateenassa, joskus eri nimillä tai lukumäärällä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Homeros: Ilias II, 840
  2. Herodotos: Historiateos V.66.
  3. Liddell, Henry George & Scott, Robert: Αἰγικορεῖς A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  4. a b c d Lambert, S. D.: The Phratries of Attica, s. 15. Michigan Monographs in Classical Antiquity. 2. painos. University of Michigan Press, 1999. ISBN 0472083996. Teoksen verkkoversio.
  5. Liddell, Henry George & Scott, Robert: Ἀργαδεῖς An Intermediate Greek-English Lexicon. 1889. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  6. Liddell, Henry George & Scott, Robert: Γελέοντες A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  7. Liddell, Henry George & Scott, Robert: Ὅπλητες A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  8. a b Suzanne, Bernard: Attic Tribes and Demes 1998. Viitattu 7.8.2009.
  9. Pausanias: Periegesis tes Hellados (”Kreikan kuvaus”) I.5.1-3.
  10. Smith, William: Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, s. 760. Osa II. Boston: Little, Brown and Company, 1867. Teoksen verkkoversio.
  11. Smith, William: Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, s. 16. Osa III. Boston: Little, Brown and Company, 1849. Teoksen verkkoversio.
  12. Smith, William: Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, s. 111. Osa III. Boston: Little, Brown and Company, 1849. Teoksen verkkoversio.
  13. Pausanias: Periegesis tes Hellados (”Kreikan kuvaus”) I.5.5.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:Phyle