Epeiros

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Epeiroksen alue
Περιφέρεια Ηπείρου
Alue
sijainti
sijainti
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Epeiros ja Länsi-Makedonia
Alueyksiköitä 4
Kuntia 18
Perustettu 1987
Hallinto
 – Hallinnollinen keskus Ioánnina
Pinta-ala 9 203 km² (8.)
Väkiluku (2011) 336 856[1] (9.)
 – väestötiheys 36,60 as/km²
Lyhenteet
 – ISO 3166 GR-D
 – NUTS EL54
www.php.gov.gr

Epeiros (kreik. Ήπειρος, Ípeiros)[2] eli Epeiroksen alue (Περιφέρεια Ηπείρου, Periféreia Ipeírou) on yksi Kreikan aluehallinnon kolmestatoista alueesta sekä yksi maan historiallis-maantieteellisistä alueista. Se kuuluu Epeiroksen ja Länsi-Makedonian hajautetun hallinnon alueeseen ja sen pääkaupunki on Ioánnina.[3][4]

Epeiros sijaitsee Kreikan luoteisosassa. Alueen pinta-ala on 9 203 neliökilometriä ja asukasluku 336 856 (vuonna 2011).[1][5] Epeiroksen maasto on vuorista ja Pindos-vuoristo erottaa sen idässä olevista Thessaliasta ja Makedoniasta. Historiallisesti Epeiros käsitti myös Albanian eteläosat – kreikkalaiset kutsuvat tätä aluetta Pohjois-Epeirokseksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin aikana Epeiros oli kuningaskunta, joka koostui kolmesta heimosta: thesproteista, khaoneseistä ja molosseista. Molossit olivat Epeiroksen voimakkain heimo. Heidän kuninkaansa Neoptolemoksen aikana Epeiroksen alueelle alkoi syntyä kaupunkeja. Neoptolemuksen kuoltua hänen veljensä Arybbas solmi liiton Makedonian Filippos II:n kanssa. Filippos meni naimisiin Arybbasin tyttären Olympiaan kanssa. Seuraavaksi valtaistuimelle nousi Aleksanteri, joka oli Olympiaan veli, ja näin ollen Aleksanteri Suuren eno.[6]

Aleksanteri nai Filippoksen ja Olympiaan tyttären Kleopatran, oman sisarentyttärensä. Samalla kun Aleksanteri Suuri valtasi Persiaa, Epeiroksen Aleksanteri avusti kreikkalaisia kaupunkeja Italiassa. Hänen kuollessaan noin 330 eaa. Aiakides nousi valtaistuimelle. Hän otti osaa Makedonian valtataisteluun tätinsä Olympiaan puolella. Aiakides sysättiin kuitenkin vallasta ja hänen poikansa Pyrrhos nuosi valtaistuimelle vuonna 295 eaa.[7][8]

Pyrrhoksen jälkeen Epeiros näytteli välillä tärkeää osaa makedonialaisissa valtataisteluissa. Tämä loppui vuonna 168 eaa. kun roomalaiset valtasivat Epeiroksen ja tekivät siitä Rooman provinssin.[9]

Luettelo Epeiroksen kuninkaista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epeiros oli osa Rooman valtakuntaa ja sen seuraajaa Bysantin valtakuntaa aina vuoteen 1204, jolloin neljännen ristiretken sotajoukot valtasivat Konstantinopolin. Bysanttin valtakunta hajosi pienempiin valtioihin ja Mikael I Dukas perusti Epeiroksen despotaatin, joka säilyi vuoteen 1359. Silloin se liitettiin takaisin keisarikuntaan (ks. Nikaian keisarikunta).

Alueyksiköt ja kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2011 alusta lähtien alue on jaettu alueyksiköihin ja kuntiin seuraavasti:[1]

Alueyksikkö Kunta Väkiluku
Ártan
alueyksikkö
Árta 43 166
Geórgios Karaïskákis 5 780
Kentriká Tzoumérka 6 178
Nikólaos Skoufás 12 753
Yhteensä: 67 877
Ioánninan
alueyksikkö
Ioánnina 112 486
Dodóni 9 693
Kónitsa 6 362
Métsovo 6 196
Pogóni 8 960
Voreía Tzoumérka 5 714
Zagóri 3 724
Zítsa 14 766
Yhteensä: 167 901
Prévezan
alueyksikkö
Préveza 31 733
Párga 11 866
Zirós 13 892
Yhteensä: 57 491
Thesprotian
alueyksikkö
Igoumenítsa 25 814
Filiátes 7 710
Soúli 10 063
Yhteensä: 43 587
Yhteensä: 336 856

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kari, R.: Historian ABC. Osa 1. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2000. ISBN 951-31-1093-1.
  • Petersen, K.: Ihmiskunnan ajantieto. Suomeksi toimittanut Antero Manninen, avustajana Pentti Papunen. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1965.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 29.8.2014. (kreikaksi)
  2. Kreikan alueet: Epeiros EuroVoc. Multilingual Thesaurus of the European Union. Viitattu 28.8.2014.
  3. Σύσταση αποκεντρωμένης διοίκησης Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Viitattu 30.5.2014.
  4. Στοιχεία Επικοινωνίας Περιφερειών Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Viitattu 30.5.2014.
  5. Administrations of Greece Statoids. Viitattu 3.6.2014.
  6. Kari 2000, s. 364.
  7. Kari 2000, s.365
  8. Petersen 1965, s. 94.
  9. Kari 2000, s. 366.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]