Athos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee vuorta, muskettisoturia käsittelee artikkeli Athos (Kolme muskettisoturia).
Άγιον Όρος (Αυτόνομη Μοναστική Πολιτεία Αγίου Όρους)
Aftonomi Monastiki Politia Agiu Orus
Pyhän Vuoren autonominen munkkivaltio
Mount Athos map red.png
.
Pääkaupunki Karyes
Viralliset kielet koinee-kreikka
kirkkoslaavi
venäjä
serbia
georgia
bulgaria
romania (liturginen ja siviilinen)
kreikka (siviilikäytössä)
Pinta-ala 335,63 km²
Väkiluku 2 262 (2002)
6,7 asukasta/km²

Athos tai Athosvuori (Άγιο Όρος, pyhä vuori) on itsehallinnollinen alue[1], joka sisältää vuoren ja niemimaan Makedoniassa, Pohjois-Kreikassa Khalkidiken prefektuurin itäisimmällä Aigeianmereen pistävällä, lähes 50 km pitkällä niemellä.

Siellä sijaitsee 20 ortodoksista suurempaa luostaria ja lukuisia sivuluostareita sekä erakkomajoja. Vanhin luostareista, Megistis Lavras, on perustettu vuonna 963. Alueen hallintoa hoitaa luostareiden yhteinen elin, jossa on edustaja jokaisesta luostarista, ja Kreikan perustuslaissa alueelle on taattu erikoinen autonominen asema. Valtaosassa luostareissa noudatetaan bysanttilaista aikaa, joten kellot luostareissa ovat neljä tuntia edellä Kreikan aikaa, UTC+2.

Ainoastaan munkit saavat asua Athoksella, ja sen väkiluku on n. 2 300. Alueella asui 1900-luvun alussa 10 000 munkkia ja maallikkoveljeä.lähde? 1960-luvulla asukkaita oli vain noin 1300, mutta väkimäärä on kohonnut yli 2 000 henkeen.lähde? Alueelle ei lasketa vierailulle ollenkaan naisia, kielto koskee myös naaraspuolisia tuotantoeläimiä, kuten kanoja ja lampaita.[2] Ulkopuolisten vierailuun alueella tarvitaan aluehallinnon erillinen lupa, eräänlainen viisumi, Diamonitiria (Διαμονητήρια).

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Legendan mukaan Neitsyt Maria ja evankelista Johannes olivat Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen purjehtimassa Jaffasta Kyprokselle vieraillakseen Lasaruksen luona. Laiva eksyi ja ajautui Athoksen itärannikolle. Maria astui rannalle ja hurmaantui paikan kauneudesta. Hän siunasi sen, antoi apostoli Johanneksen kastaa rantaan tulleet paikalliset kristityiksi ja rukoili pojaltaan, että alue voisi olla hänen puutarhansa. Silloin taivaasta kuului ääni: "Olkoon tämä paikka sinun perintösi ja puutarhasi, paratiisi ja suojapaikka niille, jotka pelastusta etsivät." Tämän vuoksi Athosvuorta pidetään Jumalanäidin puutarhana, johon muilla naisilla ei ole pääsyä.[2][3] Kiellosta on kuitenkin tingitty kahdesti, sillä vuoden 1770 kapinan ja vuonna 1821 alkaneen Kreikan vapaussodan aikana luostari antoi suojan pakolaisille, joihin kuului myös naisia ja tyttöjä.

Luostareiden perustajat olivat pääosin kreikkalaisia munkkeja, mutta alueella on myös serbien perustama Hilandarin luostari (perustettu. vuonna 1198), bulgarialaisten Zographoun luostari (perust. 900-luvulla) sekä venäläisten Panteleimonosin luostari (1200-luvulta). Lisäksi Ivironin luostarin ovat perustaneet georgialaiset, mutta sen munkit ovat nykyään pääosin kreikkalaisia.

1980-luvulla Kreikan kommunistinen kulttuuriministeri Melina Mercouri yritti päästä niemelle, mutta munkit viestittivät valmiutensa jopa aseelliseen vastarintaan, jonka jälkeen hän luopui aikeesta. Vuonna 2003 Euroopan parlamentti esitti naiskiellon kumoamista, mutta Kreikan valtio epäsi sen.[2] Aiemmin, 1930-luvulla kreikkalainen malli Aliki Diplarakou kuohutti maailmaa livahtamalla Athokselle mieheksi pukeutuneena.

Athos-vuoren kartta

Luostarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalaiset luostarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slaavilaiset luostarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisäksi Athoksella on useita kymmeniä sivuluostareita eli skiittoja ja erakkomajoja.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niemimaa pistää Aigeianmereen noin 50 km pitkänä ja 8–12 km leveänä ja on itäisin Khalkidiken niemimaan kolmesta niemestä. Sen pinta-ala on n. 350 km². Varsinainen Athosvuori on 2033 m korkea. Ylempänä ei kasva ollenkaan puita, mutta alempana on ikivihreitä jo muinaisilta ajoilta peräisin olevia puita.[1]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingissä taidemuseo Tennispalatsissa oli elokuusta 2006 tammikuuhun 2007 asti bysanttilaisen taiteen näyttely, jossa on esillä ikoneita, käsikirjoituksia ja muita esineitä Athos-vuorelta. Ne olivat ensi kertaa Kreikan rajojen ulkopuolella. Näyttely oli yleisömenestys.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Mount Athos Home Page - inathos.gr, luettu 26.11.2006
  2. a b c Naisilta pääsy kielletty - ortodoksi.net, luettu 26.11.2006
  3. History – inathos.gr, luettu 26.11.2006

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Athos.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gothóni, René: Athos - Pyhä vuori. (Schildts 2012)
  • Athos. Kajastuksia Pyhältä Vuorelta. [toim. Mikko Oranen]. (Maahenki 2009)
  • Athos - luostarielämää pyhällä vuorella [toim. Mikko Oranen]. (Maahenki 2007)
  • Kerubim, arkkimandriitta: Aikamme athoslaisia hahmoja I. (Pyhän Kosmas Aitolialaisen Veljestö 2004)

Koordinaatit: 40°09′26″N, 24°19′35″E