Filippoi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Filippoin keskusta nykyään.

Filippoi (muinaiskreikaksi Φίλιπποι, lat. Philippi) oli muinainen kaupunki Traakiassa. Se sijaitsi noin 100 km nykyisestä Thessalonikin kaupungista itään.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filippoin perusti Makedonian kuningas Filippos II vuonna 356 eaa. (Paikalla oli tosin jo aiemmin vähäinen kreikkalainen siirtokunta nimeltä Krenides.) Filipposin perustaman linnoitetun kaupungin oli tarkoitus vartioida tärkeää itä-länsi-suuntaista maantietä. Myös lähellä sijaitsevat kultakaivokset vaikuttivat kaupungin perustamiseen.

Kaupunki pysyi pitkään kooltaan vähäisenä, mutta Rooman vuonna 146 eaa. alkaneella valtakaudella se alkoi vähitellen vaurastua. Roomalaiset paransivat kaupungin kautta kulkevaa maantietä ja nimesivät sen Via Egnatiaksi, tieprojektista vastanneen Makedonian prokonsuli Gaius Ignatiuksen mukaan.

Filippoi joutui merkittävän historiallisen tapahtuman näyttämöksi vuonna 42 eaa., kun sen edustalla käytiin ns. Filippoin taistelu. Caesarin perilliset Octavianus ja Marcus Antonius voittivat suuressa ja verisessä taistelussa Caesarin murhaajat Brutuksen ja Cassiuksen.

Apostoli Paavali saarnasi Filippoissa vuonna 49 tai 50 jaa. Kyseessä oli Paavalin ensimmäinen saarna Euroopan maaperällä. Paavali vieraili kaupungissa myöhemmin kahdesti. Kaupunkiin syntyi pieni kristillinen yhteisö, mistä todistaa mm. Paavalin Filippiläiskirje. Myöhemmin kun kristinuskosta oli tullut Rooman valtakunnan tärkein uskonto, kunnioitettiin Paavalin muistoa rakentamalla Filippoihin useita kauniita kirkkoja.

Filippoi tuhoutui miltei täysin maanjäristyksessä vuonna 619. Se muuttui pitkiksi ajoiksi vaatimattomaksi varuskuntakaupungiksi. Vasta 900-luvulla alkoi näkyä merkkejä uudesta vauraudesta. Kaupungin linnoituksia vahvistettiin.

Kaupunki hylättiin täysin jossain vaiheessa ennen 1500-lukua. Turkin valtakaudella se toimi lähinnä rakennuskivien keruupaikkana.

1900-luvulla Filippoin alueella on tehty laajoja arkeologisia kaivauksia. Alueella ei ole säilynyt näyttäviä antiikin rakennuksia, mutta rauniokenttä on vaikuttavan laaja. Siellä voi mm. tutustua vanhaan kryptaan, jossa Paavalin väitetään olleen vangittuna lyhyen aikaa (Apostolien teot, 16. luku).