Kirje filippiläisille
Wikipedia
Kirje filippiläisille eli Filippiläiskirje on yksi Uuden testamentin kirjeistä. Sen on kirjoittanut apostoli Paavali Filippissä sijainneelle seurakunnalle.
[muokkaa] Historia
Lähes kaikki raamatuntutkijat hyväksyvät sen, että kirjeen on kirjoittanut kokonaisuudessaan apostoli Paavali. Ainoa poikkeus ovat sen jakeet 2:5-11, joka on todennäköisesti ollut varhaiskristillinen hymni, jota Paavali on vain lainannut.
Vuonna 1845 F.C. Baur kuitenkin kyseenalaisti sen, että Paavali olisi kirjoittanut kirjeen. Tämä perustui siihen, että hänen mukaansa kirjeen alussa (1:1) mainittuja "seurakunnan kaitsijoita ja palvelijoita" (piispoja ja diakoneja) ei ole virkoina ollut olemassa vielä Paavalin aikaan. Nykyään useimmat tutkijat kuitenkin pitävät tätä mahdollisena, sillä mikään ei puhu sen puolesta, etteivät kyseiset virat olisi voineet olla olemassa jo hänen aikanaan.
Paavali kirjoitti kirjeen niiden kahden vuoden aikana, jolloin hän oli "kahleissa" (1:7-13) Roomassa, todennäköisesti loppuvuodesta 61 tai alkuvuodesta 62. Kirje oli osoitettu Makedonialaisen Filippin seurakunnalle, joka oli yksi Euroopan varhaisimpia seurakuntia. Paavalilla ja seurakunnalla oli hyvin läheiset siteet. Seurakunta auttoi Paavali tämän työssä, ja Paavali puolestaan kiittää seurakuntaa tästä usein (Ap.t. 20:33-35; 2 Kor. 11:7-12; 2 Tess. 3:8). Filippiläiset olivat köyhiä mutta anteliaita, ja halusivat edistää lähetystyötä. He olivat lähettäneet lähettiläänsä Epafroditoksen auttamaan Paavalia. Epafroditos vei kirjeen Filippiin palatessaan.
[muokkaa] Sisältö
Kirjeen sisältö antaa mielenkiintoisen väläyksen siihen, mikä oli kirkon tila Roomassa Paavalin ollessa siellä. Paavali kirjoittaa, että hänen vankeutensa ei ollut esteenä evankeliumin saarnaamiselle, vaan pikemminkin kääntyi eduksi. Evankeliumi levisi nopeasti roomalaisten sotilaiden keskuudessa, sillä Paavali oli jatkuvasti kosketuksissa heihin. Näin kristittyjen määrä Roomassa lisääntyi nopeasti.
Kirjeessä esitetyt opinkohdat muistuttavat huomattavasti Roomalaiskirjeen opetuksia. Fililippiläiskirje 3:20 ja Efesolaiskirje 2:12,19 taas esittävät ensimmäistä kertaa Paavalin kirjeissä kirkon ikään kuin kaupunkina tai yhdyskuntana. Kirjeessä korostetaan myös entistä selvemmin ajatusta Kristuksen armon ja henkilökohtaisen suuruuden suuresta ihmeellisyydestä.
