Lasarus
Wikipedia
Lasarus on Uudessa testamentissa esiintyvä nimi.
Johanneksen evankeliumin 11. ja 12. luvuissa mainittu Lasarus oli Betanian Martan ja Marian veli, jonka Jeesus herätti kuolleista.[1] Johanneksen mukaan Jeesuksen suorittama ihme johti siihen, että ylipapit ja fariseukset päättivät tappaa Jeesuksen sekä Lasaruksen, josta oli tullut Jeesuksen seuraaja. Jeesus siirtyi oleskelemaan opetuslapsineen lähelle autiomaata, Efraim-nimiseen kaupunkiin[2], mutta palasi sieltä Betaniaan Lasaruksen ja hänen sisartensa luo kuusi päivää ennen pääsiäistä.[3].
Ortodoksisessa kirkossa Lasarukselle on omistettu palmusunnuntaita edeltävä päivä, Lasaruksen lauantai.
Luukkaan evankeliumin kuudennessatoista luvussa esiintyy köyhä Lasarus-niminen mies, jonka rikas mies ajaa pois ovensa edestä. Heidän molempien kuoltua rikas tuonelan liekeissä palaessaan näkee Lasaruksen kaukana Abrahamin seurassa, ja pyytää tätä lähettämään Lasaruksen varoitukseksi hänen veljilleen, jotta he eivät joutuisi samaan vaivaan kuin hän. Abraham kieltäytyy, ja sanoo että maan päällä olevilla on sitä varten Mooses ja profeetat.[4]
