Lahna
| Lahna | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Abramis brama (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||
 Lahna Wikispeciesissä |
Lahna (Abramis brama) on särkikalojen heimoon kuuluva kalalaji.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Lahna on muodoltaan litteä ja korkea. Se on väriltään aluksi hopeinen, vanhemmiten kuparinvärinen ja tummanpuhuva. Evät ovat tummanharmaat. Tavallisesti lahna on enintään kilon painoinen, mutta voi kasvaa jopa kuusikiloiseksi. Lahna voi kasvaa 25–50 cm pituiseksi, mutta suurempiakin on.
Lahnan sukuisia ja sitä muistuttavia pienempiä kaloja ovat sulkava ja pasuri. Lahna voi myös risteytyä muiden särkikalojen kanssa. Yleisin risteytymä on särjen ja lahnan välinen särkilahna.
Levinneisyys [muokkaa]
Lahnan levinneisyys sisävesissä kattaa suurimman osan Eurooppaa, lukuun ottamatta Norjaa ja Etelä-Euroopan suuria Välimereen työntyviä niemimaita.[2] Se elää myös Itämeren ja Kaakkois-Euroopan sisämerien rannikoiden murtovesissä.
Suomessa luontainen levinneisyysalue yltää pohjoisessa Oulujoen vesistöön, sen pohjoispuolella kala esiintyy paikoin vesitöihin siirrettynä. Myös muualla Suomessa paikalliset lahnakannat ovat usein siirtoistutusten tuloksia.[3]
Lisääntyminen ja elintavat [muokkaa]
Lahna elää järvissä, matalissa merenlahdissa ja hitaasti virtaavissa joissa ja liikkuu parvissa. Se tulee sukukypsiksi varsin myöhään, 7-11 vuoden ikäisenä.[3] Se kutee jaksoittain pitkin kevättä ja alkukesää, kun vesi on yli 15-asteista. Kutu tapahtuu matalissa vesissä kasvillisuuden seassa, jossa mäti tarttuu vesikasveihin. Yleensä poikaset kuoriutuvat 8–12 päivän kuluttua.[3]
Lahnan ravintoa poikasena on eläinplankton, mutta aikuisena se syö nilviäisiä ja toukkia.[3] Kun lahna imee ravintoa pohjamudasta, saattaa näyttää, että se seisoisi päällään.[4] Mikäli ravintoa on vähän, voi lahna joutua syömään eläinplanktonia.
Kalastus ja käyttö [muokkaa]
Lahnaa pyydetään kotitarpeiksi useimmiten suurisilmäisillä verkoilla, mutta myös muilla seisovilla pyydyksillä ja mato-ongella. Isokokoista lahnaa arvostetaan ruokakalana varsinkin savustettuna.
Suomessa vapaa-ajankalastajien vuotuinen lahnasaalis on yli 2000 tonnia (2004).[3] Ammattikalastajien lahnasaalis Suomen merialueella oli puolestaan noin 740 tonnia vuonna 2010. Valtaosa tästä saatiin erilaisilla rysillä.[5]
Euroopan-laajuisesti lahnan vuotuinen tilastoitu kokonaissaalis on ollut noin 50 000 tonnia, josta puolet Venäjän ja viidennes Kazakstanin saalista.[2]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Abramis brama IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b Abramis brama (Linnaeus, 1758) FAO, Fisheries and Aquaculture Department. Species fact sheets. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Lahna RKTL Kala-atlas.
- ↑ John Farndon: Villi luonto, s. 107. Tammi, 2003. 951-31-2315-4.
- ↑ Ammattikalastus merellä 2010 Riista- ja kalatalous, Tilastoja 3/2011. Suomen virallinen tilasto. www.rktl.fi
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Luontoportti: Lahna (Abramis brama)
- Abramis brama (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). (englanniksi)
- ITIS: Abramis brama (englanniksi)
- Lahnan ravintosisältö
