Karppikalat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karppikalat
Sorva (Scardinius erythrophthalmus)
Sorva (Scardinius erythrophthalmus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Karppikalat
Cypriniformes
Goodrich, 1909[1]
Heimot[2]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Karppikalat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Karppikalat Commonsissa

Karppikalat (Cypriniformes) on suuri ja monimuotoinen, lähinnä makeissa vesissä elävien viuhkaeväisten kalojen lahko. Karppikaloja tunnetaan noin 3860 lajia, ja lahko on toiseksi suurin kaikista selkärankaisten lahkoista ahvenkalojen jälkeen.[3] Karppikaloja esiintyy Euroopan, Aasian, Afrikan ja Pohjois-Amerikan järvissä, joissa ja vähäsuolaisissa murtovesissä ja ne ovat luonteenomaisimpia näiden alueiden sisävesikaloista. Koko maailman tunnetuista makean veden kaloista noin 30 % kuuluu tähän lahkoon.[3]

Runsaslukuisin karppikalojen heimo on särkien heimo (Cyprinidae), johon kuuluu noin 2700 lajia. Muita heimoja ovat levänuoliaiset (Gyrinocheilidae), johon kuuluu neljä lajia, imukarpit (Catostomidae) noin 70 lajeineen, piikkinuoliaiset (Cobitidae) yli sadan lajin voimin, kivennuoliaiset (Balitoridae), joka koostuu jopa 500 lajista, sekä koskibarbit (Psilorhynchidae).

Karppikalojen alkukotina pidetään Etelä-Aasiaa, jossa edelleen valtaosa lajeista asustaa. Sieltä ne ovat levinneet ympäri maailmaa, lukuun ottamatta Australiaa ja Etelä-Amerikkaa.

Karppikalojen leuat ovat hampaattomat. Sen sijaan niillä on nieluhampaat, jotka jauhavat ruoan nielun katossa olevaa sarveisaineista levyä vasten. Karppikalojen ruumis on sukkulamainen, yleensä sivuilta hieman litistynyt, ja suu sijaitsee kuonon kärjessä. Tästä yleisestä ruumiinrakenteesta on poikkeuksiakin.

Koko on yhtä vaihteleva kuin ulkomuotokin. Suurin karppikala jättibarbi (Catlocarpio siamensis) kasvaa jopa kolmemetriseksi ja pienin, eräs eteläaasialainen laji, vain 12-millimetriseksi.

Suomen karppikalalajeja ovat muiden muassa särki, säyne, salakka, lahna, ruutana, sorva ja kivennuoliainen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hannu Lehtonen: Iso kalakirja - Ahvenesta vimpaan, s. 117. WSOY, 2003. ISBN 951-0-28134-4.
  1. Joseph S. Nelson & Hans-Peter Schultze & Mark V. H. Wilson: Origin and Phylogenetic Interrelationships of Teleosts, s. 137. Verlag Dr. Friedrich Pfeil, 2010. ISBN 978-3899371079. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.01.2011). (englanniksi)
  2. http://www.fishbase.org/identification/SpeciesList.php?class=Actinopterygii&order=Cypriniformes&famcode=691 Order Summary for Cypriniformes (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). Viitattu 26.12.2013. (englanniksi)
  3. a b Introduction to Cypriniformes Cypriniformes Commons - An International Network (luettu 17.7.2012)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]