Salakka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Salakka
AlburnusAlburnus1.JPG
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Karppikalat Cypriniformes
Heimo: Särkikalat Cyprinidae
Alaheimo: Alburninae
Suku: Alburnus
Laji: alburnus
Kaksiosainen nimi
Alburnus alburnus
(Linnaeus, 1758)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Salakka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Salakka Commonsissa

Salakka (Alburnus alburnus) on makeassa vedessä ja murtovedessä elävä hopeankirkas särkikala.

Ulkonäkö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salakka on tavallisesti 10–15 cm pitkä. Painoa on harvoin yli 40 g. Se liikkuu parvissa lähellä pintaa. Salakka syö hyönteisiä veden pinnalta sekä eläinplanktonia. Salakka muistuttaa jossain määrin Suomessa esiintyvistä kalalajeista allikkosalakkaa, muikkua ja seipiä.[2]

Alburnus.jpg

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salakka esiintyy luonnostaan suuressa osassa Eurooppaa Pyreneiden, Alppien, Kaukasuksen ja Kaspianmeren pohjoispuolella, ei kuitenkaan Irlannissa ja suurimmassa osassa Englantia. Idässä levinneisyys jatkuu Ural- ja Embajokien vesistöihin saakka. Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa salakka elää istutettuna.[3]

Suomen sisävesissä salakkaa esiintyy miltei koko maassa Lapin pohjoisosaa ja Kuusamon aluetta lukuun ottamatta.[2]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salakan kutuaika vaihtelee samassakin vesistössä siten, että se saattaa jaksottua kolmeenkin eri ajanjaksoon. Useimmiten kuulee mainittavan kutuajoiksi toukokuun loppu, juhannuksen seutu sekä noin heinäkuun toinen viikko. Kutuaikaan koirailla on päässä ja kyljissä pieniä kutukyhmyjä, jotka tekevät ihon karkeaksi. Kutupaikan pohja on kova, kivikkoa tai soraa. Kutu tapahtuu kollektiivisesti ns. parvikutuna, missä kalat eivät muodosta pareja tai reviirejä. Parvi kutee lähellä soraista kutualustaa, johon mäti takertuu.

Kalastus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakalana salakkaa ei arvosteta, mutta täkykalaksi se kelpaa jopa niin hyvin, että syöttikaloista maksetaan. Salakan suomut ovat tiukassa verrattuna moniin muihin täkyinä käytettäviin kaloihin, joten sitä voi käyttää hyvin myös vetouistelussa. Salakka soveltuu syötiksi myös onkeen, jolloin saaliiksi saadaan pääasiassa suuria ahvenia.

Aikoinaan salakan suomuista on valmistettu keinotekoisiten helmien päällystämiseen käytettyä ainetta.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Freyhof, J. & Kottelat, M.: Alburnus alburnus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 20.08.2013. (englanniksi)
  2. a b Salakka (Alburnus alburnus) LuontoPortti.fi
  3. a b Alburnus alburnus (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.