Rhodoksen kolossi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rhodoksen kolossi
Rhodoksen kolossi, ennallistuspiirros vuodelta 1880.
Rhodoksen kolossi, ennallistuspiirros vuodelta 1880.
Sijainti Rhodos (nyk. Ródoksen kaupunki, Ródos, Etelä-Egean saaret, Kreikka)
Koordinaatit 36°27′04″N, 28°13′41″E
Rakennustyyppi patsas
Valmistumisvuosi n. 280 eaa.
Tuhoutui n. 227 eaa.
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Rhodoksen kolossi (myös Rodoksen kolossi, < lat. colossus < m.kreik. κολοσσός, kolossos, 'suuri patsas') oli suurikokoinen auringonjumala Heliosta esittänyt patsas Rhodoksen kaupungissa Rhodoksen (nyk. Ródos) saarella. Se oli yksi maailman seitsemästä ihmeestä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rhodoksen kolossi oli kiitollisuudenosoitus Rhodoksen suojelusjumalalle, auringonjumala Heliokselle. Rhodoslaiset uskoivat Helioksen pelastaneen heidät Syyrian hallitsijan Demetrios Poliorketeen piirityksestä vuonna 305 eaa. He halusivat rakentaa jumalalleen muistomerkin ja saivat kolossiin rahat myymällä piirityskoneet, jotka Demetrios oli vetäytyessään jättänyt.[1]

Antiikin kirjailijan Filon Bysanttilaisen mukaan arkkitehti Khares Lindoslainen valoi vuonna 294 eaa. alkaen kolossin paikalla, mutta osina. Ensin valettiin jalkaterät, ja ne asetettiin paikoilleen valkoiselle marmorijalustalle. Seuraavaksi valettiin alaraajat, jotka asetettiin paikoilleen muottien avulla. Seuraavaksi tehtiin vartalo ja lopulta pää. Kolossi oli sisältä ontto, mutta sitä tuettiin sisältä päin rautakehikolla, jonka painona käytettiin kiviä.[1]

Kolossin rakentaminen vei paljon pronssia ja saaren vaaditut metallivarat olisivat ehtyneet, mutta Rhodoksen kaupunki oli merkittävä kauppapaikka ja rhodoslaiset ostivat ulkomaalaisilta pronssia. Pronssia saatiin kuitenkin niin vähän, että kolossia saatiin jatketuksi vuosittain enintään 2,5 metriä.[1]

Martin Heemskerckin kolossia esittävä maalaus 1500-luvulta.

Kolossi valmistui joko vuonna 290, 282 tai 280 eaa.[2][3][4] Se jäi lyhytikäiseksi, sillä se tuhoutui maanjäristyksessä noin 227 eaa. (eri arvioissa 227–220 eaa.).[4][5][6][7][8] Tuolloin kolossin polvet pettivät ja se romahti hajoten kappaleiksi. Egyptin hallitsija Ptolemaios III lupasi jälleenrakentaa patsaan, mutta Delfoin oraakkeli varoitti rhodoslaisia[2] ja kielsi rakentamasta patsasta uudelleen. Rhodoksen kolossi lepäsi miltei 900 vuotta raunioina[2] ja siitä tuli suosittu matkakohde. Romahtaneenakin se oli vaikuttava näky.

Arabit valtasivat Rhodoksen vuonna 654 jaa. ja myivät patsaan jäännökset syyrialaiselle juutalaiskauppiaalle. Kauppiaan kerrotaan kuljettaneen patsaan osina kotiinsa, mikä vaati 900 kamelia, ja myi osat eteenpäin.[2] Tämän vuoksi Rhodoksen kolossin jäännöksiä ei ole löydetty.

Veistos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rhodoksen kolossista tiedetään vain vähän. Edes sen tarkasta sijainnista ei ole varmaa tietoa. Patsas oli luultavasti noin 30 metriä korkea ja tehty suurimmaksi osaksi pronssista.[2] Sillä uskotaan olleen liekkimäinen sädekehä, enkelimäiset kasvonpiirteet ja puoliavoin suu. Kolossin pelkkä koko varmasti herätti hämmästystä ja kunnioitusta. Sen kerrottiin kimaltaneen auringossa.[1]

Kolossi esitetään usein sataman suulla hajareisin seisovana. Se olisi kuitenkin vaatinut patsaalta yli 120 metriä jänneväliä. Väite onkin luultavasti jonkun 1400-luvulla eläneen pyhiinvaeltajan mielikuvitusta.[1] Luultavammin patsas seisoi kauempana tasaisella maaperällä marmorialustalla. Toisten lähteiden mukaan patsas olisi seisonut sataman aallonmurtajalla.

Roomalainen kirjailija Plinius vanhempi kertoi Rhodoksen kolossin olleen niin suuri, että ”harvojen käsivarret yltävät sen peukaloiden ympäri ja sen sormetkin ovat isommat kuin useimmat muut patsaat”.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Scarre, Chris (toim.): Maailman seitsemänkymmentä ihmettä: suuret muistomerkit ja niiden rakentaminen, s. 42–44. Otava, 1999. ISBN 951-1-16713-8.
  2. a b c d e Bennett, Lindsay: Rodos, s. 22. Engl. alkuteos: Rhodes, suom. Korpela, Seija (historia); Valtonen, Tero. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-2940-8.
  3. Information about the Colossus of Rhodes rhodos-travel.com. Viitattu 23.2.2010. (englanniksi)
  4. a b Ceccarelli, Marco (toim.): International Symposium on History of Machines and Mechanisms: Proceedings HMM2004, s. 69. Ercoftac Series. Springer Science & Business Media, 2007. ISBN 9781402022043. Teoksen verkkoversio.
  5. Significant Earthquake Information NOAA – National Centers for Environmental Information. Viitattu 6.9.2021.
  6. Soloviev, Sergey L. et al.: Tsunamis in the Mediterranean Sea 2000 B.C.-2000 A.D., s. 24. Advances in Natural and Technological Hazards Research, nide 13. Springer Science & Business Media, 2013. ISBN 9789401595100. Teoksen verkkoversio.
  7. Force, Eric R.: Impact of Tectonic Activity on Ancient Civilizations: Recurrent Shakeups, Tenacity, Resilience, and Change, s. 172. Lexington Books, 2015. ISBN 9781498514286. Teoksen verkkoversio.
  8. Colossus of Rhodes Encyclopaedia Britannica. Viitattu 4.12.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]