Kos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kos
Κως
Kosin saarta.
Kosin saarta.
GR Kos.PNG
Maantiede
Sijainti 36°50′N, 27°10′E
Saariryhmä Dodekanesia
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Pinta-ala 290,27 km²
Korkein kohta Díkaios, 846 m
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Etelä-Egean saaret
Alueyksikkö Kos
Kunta Kos
Väestö
Väkiluku 33 388[1]
Suurin kaupunki Kos
Kielet Kreikka

Kos (kreik. Κως, muinaiskreikaksi Κῶς, Κόως, turk. İstanköy, ital. Coo) on Kreikan saari, joka kuuluu Dodekanesian saariryhmään. Saaren pinta-ala on 290,27 km² ja asukasluku 33 388 (vuonna 2011). Hallinnollisesti saari kuuluu Kosin kuntaan, Kosin alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Kosin kaupunki.[1][2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kosin Asklepeionin rauniot.

Kosin saaren varhaisia antiikin aikainen nimiä olivat Meropis ja Nymfaia.[3] Pausaniaan mukaan Kosin asukkaat tulivat Epidauroksesta.[4] Näitä kahta paikkaa ainakin yhdisti Asklepios-jumalan kultti. Homeros mainitsee saarelaisten taistelleen kaarialaisia vastaan.[5]

Saaren varhaisimman pääkaupungin nimeksi mainitaan Astypalaia. Myöhempi pääkaupunki Kos sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen Kosin kaupunki. Saaren muiksi antiikin aikaisiksi kaupungeiksi mainitaan Halisarna saaren eteläosassa sekä Stomalimne ja Isthmioton sen länsiosassa.[3][6] Saaren antiikin aikana tunnetuin kulttipaikka oli Asklepieion eli Asklepios-jumalan pyhättö ja siihen liittynyt parantola, joka sijaitsi (ja jonka arkeologinen alue edelleen sijaitsee) kaupungin lähellä. Siellä toimi kuuluisa lääkärien koulukunta.[3] Lääketieteen isä Hippokrates syntyi Kosilla noin 460 eaa.[2]

Kosin kaupunki oli doorilaisen pentapoliksen jäsen.[7] Se liittyi Deloksen meriliittoon vuonna 477 eaa. ja tuli Ateenan vallan alle. Tuolloin Kosin kaupunkia ei oltu linnoitettu. Alkibiades linnoitti sen peloponnesolaissodan loppupuolella. Vuonna 412 eaa. saarella oli voimakas maanjäristys. 300-luvulla eaa. Kos oli merkittävä kauppamahti. Keisari Claudius antoi Kosille vapaavaltion oikeudet. Vuonna 142 Kosilla oli jälleen voimakas maanjäristys. Keisari Antoninus Pius rakennutti uudelleen järistyksen tuhoaman Kosin kaupungin.[3][8]

Antiikin aikana Kos tunnettiin muun muassa viinistään; hyvin ohuesta koslaisesta silkistä, josta tehtiin suosittuja läpikuultavia naistenvaatteita (Coae vestes); sekä purppurakankaista. Hippokrateen lisäksi saarelta olivat kotoisin myös taidemaalari Apelles sekä runoilija Filetas. Ptolemaios II syntyi saarella. Valtiomuodoltaan Kos vaikuttaa olleen antiikin aikana monarkia.[3][8]

Kosin eteläosan vuoria.

Bysanttilaisena aikana Kosista tuli piispanistuin.[8] Johanniittain ritarikunta hallitsi saarta vuosina 1315–1522.[2] Tuolloin rakennettiin Kosin kaupungin linna.[8] Ristiretkeläiset käyttivät Kosista nimeä Lango. Tuon ajan perua saarta on kutsuttu myös nimellä Stanchio tai Stanko, mikä perustuu ilmaisuun es tan Ko (ἐς τὰν Κῶ, ”Kosille”).[3] Osmanien valtakunta valloitti saaren ja hallitsi sitä vuosina 1522–1912, minkä jälkeen se siirtyi Italialle vuosiksi 1912–1948. Toisen maailmansodan aikana saari oli myös saksalaisten ja sen jälkeen englantilaisten miehittämänä. Vuodesta 1948 lähtien saari on kuulunut Kreikkaan.[2][8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kos on Dodekanesian saariryhmän kolmanneksi suurin saari. Se sijaitsee Egeanmeren itäosassa alle 5 kilometrin päässä Turkin rannikosta. Kosin pohjoispuolella sijaitsevat saaret Kálymnos ja Psérimos, eteläpuolella Nísyros. Kosin koillispuolella on Turkin Bodrum ja sen niemimaa, kaakkoispuolella puolestaan Turkin puoleinen pitkä Datçan niemimaa. Kosin saari työntyy jonkin verran näiden kahden niemimaan väliseen pitkään Gökovanlahteen.

Saari on pitkä ja kapea koillis-lounaissuuntaisesti: pituutta sillä on noin 40 kilometriä ja leveyttä noin 8 kilometriä. Saaren pinta-ala on 290,27 neliökilometriä ja rannikon pituus 112 kilometriä.[2] Saaren pohjoisrannikolla on alavaa tasankoa, mutta eteläosassa kohoaa korkea, saaren pituussuuntainen vuorijono, joka päättyy jyrkästi mereen saaren etelärannikolla. Vuoria on myös saaren länsipäässä. Korkein vuori on Díkaios (846 metriä).[9]

Hallinto, kaupungit ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kosin kunta

Kos kuuluu hallinnollisesti Kosin kuntaan. Koko saari on ollut samaa kuntaa vuoden 2011 aluehallintouudistuksesta lähtien. Tätä ennen saari oli jaettu kolmeen kuntaan. Kosin kunta kuuluu Kosin alueyksikköön, johon kuuluu myös Nísyroksen saari. Kosin alueyksikkö kuuluu puolestaan muun Dodekanesian tavoin Etelä-Egean saarten alueeseen ja se Egean hajautetun hallinnon alueeseen.[1][10]

Saaren suurimmat asutukset ovat Kosin kaupunki, Zipári, Pylí, Kéfalos, Antimácheia ja Kardámaina.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b c d e Kos VisitGreece.gr. Viitattu 5.11.2014.
  3. a b c d e f Smith, William: ”Cos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Pausanias: Kreikan kuvaus III.23.4.
  5. Homeros: Ilias II.677.
  6. Facaros, Dana & Pauls, Michael: The Greek Islands, s. 380. Cadogan Guides. New Holland Publishers, 2007. ISBN 1860113257. Teoksen verkkoversio.
  7. Herodotos: Historiateos I.144.
  8. a b c d e Andersson, Per J.: ”Kos”, Ateena ja Kreikan saaret, s. 438. Mondo. ISBN 952-99247-3-9.
  9. [www.kos.gr/en/sights/SitePages/view.aspx?nID=60 Mount Dikaios] kos.gr. Viitattu 5.11.2014.
  10. Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]