Astypalaia (Kos)
| Astypalaia | |
|---|---|
| Ἀστυπάλαια | |
| Sijainti | |
  Astypalaia |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Kéfalos, Kos, Etelä-Egean saaret |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Eteläiset Sporadit |
Astypalaia (m.kreik. Ἀστυπάλαια, lat. Astypalaea) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kosin saarella Kreikassa.[1][2][3] Se oli saaren vanha keskus ennen Kosin poliksen perustamista, ja sijaitsi saaren länsiosassa lähellä nykyistä Kéfaloksen kaupunkia.[4][5]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Astypalaia sijaitsi noin kolme kilometriä etelään nykyisestä Kéfaloksesta. Sen paikka tunnetaan nykyisin niemellä Palátia.[6] Alue on kukkulamaastoa ja vuorenrinnettä.
Astypalaian kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 100–200 neliökilometriä.[1] Saarella oli samaan aikaan kaksi muuta polista, Kos Meropis (myöhempi Kos) ja Halasarna.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Astypalaian seutu on ollut asuttu viimeistään neoliittisella kaudella.[7] Astypalaian kaupunki perustettiin, kun doorilaiset asuttivat saaren ensimmäisen vuosituhannen eaa. alkupuolella. Varhaisimmat keramiikkalöydöt paikalta ovat geometriselta kaudelta 800-luvulta eaa.[2]
Astypalaia oli Kosin saaren tärkein polis-keskus ainakin arkaaisella kaudella ja vielä klassisella kaudella aina vuoteen 366 eaa. saakka. Kaupungista olivat kotoisin komediarunoilija ja filosofi Epikharmos ja todennäköisesti myös lääketieteen isänä pidetty Hippokrates. Antiikin lähteistä välittyvän kuvan mukaan kaupungissa oli riitoja oligarkkisen ja demokraattisen puolueen välillä. Sisällissodan välttämiseksi toisen osapuolen edustajat muuttivat pois kaupungista, ja perustivat vuonna 366 eaa. uuden Kosin kaupungin, josta tuli saaren uusi keskus. Sisäisten ristiriitojen lisäksi uuden kaupungin perustamisessa vaikuttivat todennäköisesti myös taloudelliset tekijät, kuten paremman kauppapaikan ja hedelmällisemmän viljelymaan etsintä. Astypalaia ei koskaan ollut sijainnut kaupan kannalta edullisella paikalla, ja uusi kaupunki voitti tässä vanhan.[6][8][9]
Kosin poliksen perustamisen jälkeen Astypalaia menetti aiemman asemansa ja taantui, mutta säilyi olemassa kaupunkina ainakin vielä hellenistisellä kaudella.[2] Se menetti kuitenkin asemansa itsenäisenä poliksena, ja siitä tuli Kosin alainen demos nimeltä Isthmos (Ἰσθμός) eli ”isthmoslaisten demos” (δήμος Ισθμιωτών, dēmos Isthmiōtōn). Demoksen kansalaisista käytettiin demonyymiä Isthmiōtas (Ἰσθμιώτας). Kaupungissa oli kolme heimoa, Theadai (Θεάδαι), Kyniadai (Κυνιάδαι) ja Melainadai (Μελαινάδαι), mikä lienee perua sen varhaisemmasta asemasta poliksena. Astypalaia oli mahdollisesti Asklepioksen kultin alkuperäinen keskus saarella, ja kultti siirtyi Kosin kaupungin lähelle Asklepieioniin kaupungin perustamisen jälkeen.[1][10]
Astypalaian nimi tarkoittaa ”Vanhaa (pää)kaupunkia”, joten sen nimi saattaa olla peräisin myöhemmiltä ajoilta. Nykyisen Kéfaloksen nimi, suomeksi ”Pää”, voi olla peräisin Astypalaian asemasta saaren keskuksena. Toisaalta nimeä on selitetty myös Kosin länsipään niemen muodolla.[7]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupungin paikalta on löydetty kolmen temppelin jäänteet. Demeterille omistettu temppeli oli rakennettu 400-luvulla eaa.[7] Temppelin paikalla sijaitsee nykyisin Panagía (Neitsyt Maria) Palatianín kirkko (), jonka rakentamisessa on myös käytetty temppelin osia. Temppelistä on näkyvissä joitakin sen perustuksia. Toinen temppeli oli pieni doorilaista tyyliä edustanut temppeli, joka oli rakennettu itä-länsisuunnassa ja jonka julkisivussa oli kaksi pylvästä. Kolmas temppeli oli rakennettu pohjois-eteläsuunnassa.[5]
Kaupungista on löydetty myös muun muassa kreikkalainen teatteri (), joka oli rakennettu hellenistisellä kaudella. Teatterissa oli puolikaarenmuotoinen orkhestra. Rakennuksesta on säilynyt osa katsomosta sekä proskenionin pylväitä.[2][5][11]
Varhaisimmat neoliittisen kauden löydöt on tehty Áspri Pétran (”Valkoinen kallio”) luolasta. Sama luola on ollut Panin ja nymfien kulttipaikkana vielä 300–200-luvuilla eaa.[2] Luola sijaitsee noin kahden kilometrin päässä kaupungin paikasta.[6]
Kaupungin sataman oletetaan sijainneen nykyisen Kamárin kylän paikalla.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”498 Astypalaia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KOS Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Smith, William: ”Astypalaea (4)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Astypalaia Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
- ↑ a b c d Astypalaia (Kos) 1 Kefalos - Αστυπάλαια ToposText. Viitattu 15.10.2018.
- ↑ a b c Kefalos Aegean Islands. Arkistoitu 17.10.2018. Viitattu 15.10.2018.
- ↑ a b c Kefalos Kos.gr. Arkistoitu 17.10.2018. Viitattu 15.10.2018.
- ↑ Craik, Elizabeth M.: The Dorian Aegean (Routledge Revivals), s. 22. Routledge, 2015. ISBN 131780905X. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Kéfalos Nostalgia Travel. Viitattu 15.10.2018.
- ↑ Vallarino, Giulio: I dedicanti di Cos in età ellenistica: il caso dei magistrati eponimi tra polis e demi - AIRF 2009 academia.edu. Viitattu 15.10.2018.
- ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.